Miten tekoälyä käytetään: hyöty jää usein chat-ikkunaan
Kolme yleisintä tapaa käyttää tekoälyä ovat kaikki kysymyksiä: Avaa ikkuna, kysy, kopioi vastaus. Hyöty jää saamatta siinä kohdassa, jossa tulos kannetaan käsin eteenpäin.
Tekoälyä on nyt kokeiltu. Ikkuna on auki selaimessa, siltä on pyydetty teksti tarjoukseen ja käännös asiakkaan sähköpostiin, ja vastaukset ovat olleet ihan hyviä. Viikko kuluu silti suunnilleen samalla tavalla kuin ennen kokeilua.
Kone osaa kyllä. Sen tulos vaan ei mene minnekään itsekseen.
Mihin tekoälyä oikeasti käytetään pk-yrityksissä?
Kevään 2026 Pk-yritysbarometrin mukaan kolme yleisintä käyttötapaa ovat tiedonhaku ja ideointi 83 prosentilla, käännökset 61 prosentilla sekä tekstin ja kuvien tuottaminen 51 prosentilla. Viestintään, markkinointiin ja myyntiin tekoälyä käyttää 39 prosenttia, asiakaspalveluun 11 prosenttia.
Käyttötavoissa on järjestys, ja se selittää paljon. Kolme kärkeä ovat kaikki kysymyksiä: Avaa ikkuna, kysy, kopioi vastaus. Prosesseihin kiinni menevät käyttötavat ovat listan häntäpäässä. Samassa järjestyksessä jakautuu myös hyöty.
Miksi kolmannes käyttäjistä ei koe saaneensa hyötyä?
Koska vastaus jää ikkunaan ja loppumatka tehdään käsin. Barometrin mukaan 33 prosenttia tekoälyä käyttävistä pk-yrityksistä ei koe saaneensa siitä vielä mitään hyötyä, ja esteistä yleisin on osaaminen: 44 prosenttia nimeää tiedon tai taidon puutteen, hinnan vain joka kymmenes.
Ajatellaan tarjousta. Kone kirjoittaa luonnoksen minuutissa. Sen jälkeen teksti siirretään pohjaan, hinnat haetaan toisesta järjestelmästä, liitteet kerätään kansiosta ja saate kirjoitetaan vielä erikseen. Kone teki kymmenen minuuttia, ihminen neljäkymmentä. Kirjoittaminen ei ollutkaan se kohta, joka vei ajan.
Sama kuvio toistuu raportissa, asiakasvastauksessa ja tuotetekstissä. Se osa, jota kone nopeutti, oli valmiiksi työn nopein osa.
Miten tekoälyä käytetään niin, että hyötyä jää?
Katsotaan prosessia, ei yksittäistä tehtävää. Ero on käytännössä neljä kysymystä:
- Mistä kone saa lähtötiedot itse? Jos ne liitetään käsin, kysymys pysyy kysymyksenä. Tiedot otetaan sieltä, missä ne jo ovat: Taulukosta, sähköpostista, järjestelmän rajapinnasta.
- Minne tulos menee? Luonnos oikeaan pohjaan, rivi oikeaan taulukkoon, viesti oikeaan jonoon. Jos tulos pitää kantaa paikalleen, hyöty kuluu kantamiseen.
- Miten tulos tarkistetaan? Koneelta pitää voida kysyä jotain, minkä vastauksen tietää etukäteen. Jos tarkistusta ei voi tehdä, prosessi ei kelpaa koneelle vielä.
- Mitä tapahtuu, kun se hajoaa? Jostain pitää näkyä, ettei ajo mennyt läpi. Hiljaa väärin tekevä kone on kalliimpi kuin käsityö.
Rakensin oman uusasiakashankintani näiden kysymysten mukaan. Kone etsii yritykset avoimesta datasta, tekee jokaiselle verkkosivudemon, julkaisee sen ja hoitaa yhteydenotot. Yrityksiä on käsitelty 1 592, ja oma työni siinä on noin kuusi tuntia viikossa. Tekstin kirjoittaminen on koko putken pienin osa. Arvo on siinä, että tulos menee ulos ilman minua.
Mikä kannattaa jättää chat-ikkunaan
Osa työstä kuuluu sinne, eikä se ole epäonnistuminen. Kertaluonteinen selvitys, vieraan tekstin ymmärtäminen, hankalan viestin muotoilu ennen lähettämistä: Näissä kysyminen on paras väline, eikä kone tarvitse putkea ympärilleen.
Oma raja on kulkenut toistuvuudessa. Kone kannattaa rakentaa vasta, kun sama työ tulee vastaan joka viikko ja sen tuloksen voi tarkistaa. Kaikki toistuva ei silti kelpaa. Ohje, joka asuu tekijän päässä eikä missään kirjoitettuna, ei siirry koneelle ennen kuin se kirjoitetaan ylös.
Eikä kone poistanut työtä kokonaan. Osa tunneista siirtyi tekemisestä tarkistamiseen, ja se on eri työtä, mutta tunteja sekin.
Aloitusjärjestys on koottuna tekoälyn käyttöönoton ratkaisusivulle.
Aloitetaan siitä työstä, joka tulee vastaan joka viikko. Kerro yksi toistuva prosessi, niin rakennetaan siihen kone ja katsotaan teidän omalla aineistollanne, mihin hyöty jää.