EU:n tekoälyasetus (AI Act) – kattava tietopaketti

Kokosin kattavan tietopaketin tulevasta Eu:n tekoälyasetuksesta (AI Act). Sisältö on pitkälti lainauksia eri lakiyritysten lähteistä ja virallisista lähteistä. HUOM! Tämän artikkelin tekstisisältöjen luomisessa on osittain hyödynnetty tekoälyä.

Ilari Schmidt

— 38 min luettava
EU:n tekoälyasetus (AI Act) – kattava tietopaketti
Photo by Christian Lue / Unsplash

Johdanto

Euroopan unionin tekoälyasetus (Artificial Intelligence Act, AI Act) on maailman ensimmäinen laaja sääntelykehys tekoälyjärjestelmille. Se astui voimaan 1. elokuuta 2024 osana EU:n tavoitetta edistää luotettavaa ja ihmiskeskeistä tekoälyä (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä kehitetään ja käytetään eettisesti ja turvallisesti perusoikeuksia kunnioittaen (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Samalla se luo yhtenäiset pelisäännöt tekoälyjärjestelmien tarjoamiselle, käyttöönotolle ja käytölle koko EU-alueella (EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025 - Valtioneuvosto). Sääntely keskittyy riskiperusteiseen lähestymistapaan: mitä suurempia riskejä tekoälysovellus voi aiheuttaa ihmisille tai yhteiskunnalle, sitä tiukemmin sitä säännellään (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Vastaavasti vähäriskiset sovellukset kohtaavat kevyempiä vaatimuksia.

Tekoälyasetus ei kiellä tekoälyn yleistä käyttöä, vaan kohdistuu erityisesti haitallisiin käyttötapauksiin ja riskialueisiin (EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025 - Valtioneuvosto). Se jakaa tekoälyjärjestelmät neljään riskitasoon – kiellettyihin, korkean riskin, rajoitetun riskin ja vähäisen riskin – ja määrittää kullekin tasolle omat sääntönsä. Alla käymme yksityiskohtaisesti läpi, mitä AI Act on, mitä velvollisuuksia se asettaa tekoälypalveluiden tarjoajille, mitä se merkitsee tavallisille käyttäjille sekä miten se vaikuttaa liiketoimintaan. Lisäksi käsittelemme asetuksen riskiluokittelua konkreettisin esimerkein eri toimialoilta, kerromme sääntöjen rikkomisen seuraamuksista sekä nostamme esiin mahdollisuuksia ja hyötyjä, joita AI Act tuo mukanaan.

(Huom: Asetus tulee voimaan asteittain. Ensimmäiset kiellot astuivat voimaan helmikuussa 2025, ja suurin osa vaatimuksista koskien esimerkiksi korkeaa riskiä sovelletaan elokuusta 2026 lähtien. Täysi sääntely on tarkoitus saada käytäntöön vuoteen 2027 mennessä (EU AI Act Timeline: Key Dates For Compliance| Insights & Resources | Goodwin).)

Mikä on AI Act?

AI Act on EU:n uusi lainsäädäntö, joka asettaa puitteet tekoälyn kehittämiselle, tarjoamiselle ja käytölle riskiperusteisesti. Se määrittelee keskeiset käsitteet ja vastuut: esimerkiksi tekoälyjärjestelmä tarkoittaa mitä tahansa konepohjaista järjestelmää, joka tuottaa ennusteita, suosituksia tai päätöksiä ja mukautuu toiminnassaan (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Asetus koskee sekä yksittäisiä tekoälysovelluksia että yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (kuten suuria kielimalleja), joita voidaan hyödyntää monissa eri tarkoituksissa (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Asetus ulottuu kaikkiin EU-markkinoilla tarjottaviin tai käyttöön otettaviin tekoälyjärjestelmiin – myös EU:n ulkopuolisten toimijoiden on noudatettava sitä, jos niiden AI-tuotteita tai -palveluja käytetään EU:ssa (AI Act | Shaping Europe’s digital future).

AI Act perustuu nelitasoiseen riskiluokitukseen, joka määrää mitä vaatimuksia tai rajoituksia kuhunkin tekoälyjärjestelmään sovelletaan (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Nämä tasot ovat:

Seuraavaksi tarkastelemme kutakin riskiluokkaa tarkemmin ja annamme esimerkkejä niihin kuuluvista tekoälyjärjestelmistä.

AI Actin riskiluokat ja esimerkit

Kielletyt tekoälyn käytöt (Unacceptable Risk)

Kielletyn riskin piiriin kuuluvat tekoälykäytännöt, jotka muodostavat selkeän uhan ihmisten turvallisuudelle, toimeentulolle tai oikeuksille. AI Act luettelee kahdeksan tällaista kiellettyä käytäntöä (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Keskeisiä esimerkkejä:

  • Haitallinen manipulointi tai harhautus: Tekoälyjärjestelmät, jotka manipuloivat ihmisten käyttäytymistä huomaamattomasti (”subliminaalisesti”) tai muuten petollisesti tavalla, joka heikentää henkilön kykyä tehdä informoituja päätöksiä ja aiheuttaa merkittävää haittaa (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). (Esimerkki: Vaikkapa puettava laite, joka lähettää huomaamattomia signaaleja vaikuttaakseen käyttäjän tunteisiin tai toimintaan haitallisesti.)
  • Heikossa asemassa olevien hyväksikäyttö: Tekoäly, joka käyttää hyväkseen ikään, vammaisuuteen tai sosioekonomiseen asemaan liittyviä haavoittuvuuksia vaikuttaakseen ihmisen päätöksiin haitallisesti (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). (Esim: Lasten lelu, joka emotionaalisesti manipuloi lasta ostamaan tuotteita tai tekemään vaarallisia asioita.)
  • Sosiaalinen pisteytys: Kansalaisten laaja-alainen luokittelu tai pisteyttäminen heidän käyttäytymisensä tai ominaisuuksiensa perusteella tavoilla, jotka voivat johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tällaista ”sosiaalisen luottoluokituksen” järjestelmää – tunnettu esimerkki Kiinan sosiaalinen pistemalli – ei saa toteuttaa EU:ssa.
  • Rikollisuuden ennustaminen pelkän profiloinnin perusteella: Tekoäly, joka arvioi tai ennustaa henkilön todennäköisyyttä syyllistyä rikokseen pelkkien profiilitietojen tai persoonallisuuspiirteiden pohjalta (ilman objektiivisia, suoraan rikollisuuteen liittyviä faktoja) (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tällainen automaattinen ”crime prediction” on kielletty.
  • Kasvokuvien laajamittainen kerääminen tunnistustietokantoihin: Erityisesti kasvojentunnistus: tekoälyn käyttö laajojen kasvojen kuvapankkien luomiseen hallitsemattomalla tavalla netistä tai valvontakameroista keräten (ns. massascraping) on kielletty (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tavoitteena on estää vaivihkainen valvontakoneiston rakentaminen ilman lupaa.
  • Tunteiden tunnistaminen tietyissä ympäristöissä: Tunteiden tai mielentilan automaattinen tunnistaminen työpaikoilla, oppilaitoksissa ja vastaavissa on kielletty, mikäli sitä tehdään henkilön havaitsemiseksi tai arvioimiseksi näissä konteksteissa (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). (Poikkeuksena lääketieteelliset tai turvallisuuteen liittyvät käyttötarkoitukset, joissa tällainen tunnistus voi olla tarpeen.)
  • Biometrinen luokittelu arkaluonteisilla perusteilla: Tekoälyjärjestelmät, jotka analysoivat biometrisiä tietoja (kuten kasvonpiirteitä) päätelläkseen henkilön kuulumisen johonkin arkaluonteiseen kategoriaan – esim. etninen tausta, poliittinen mielipide, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen – ovat kiellettyjä (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). (Ainoat poikkeukset koskevat laillisesti hankittujen biometria-aineistojen luokittelua/lajittelua tai lainvalvontaviranomaisten tekemää luokittelua tietyissä rajatuissa tapauksissa.)
  • Reaaliaikainen etätunnistaminen julkisella paikalla lainvalvonnassa: Tämä viittaa kasvojentunnistusteknologiaan, jolla poliisi tunnistaa ihmisiä julkisilla paikoilla suoratoistona. Pääsääntöisesti tällainen ”live”-kasvojentunnistus on kielletty (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Rajoitetut poikkeukset sallitaan vain erittäin vakavissa tilanteissa, kuten esimerkiksi akuutisti uhkaavan terroriteon estämisessä, lasten katoamistapauksissa tai tiettyjen vakavien rikosten (kuten murha, raiskaus, terrorismi) epäiltyjen tunnistamisessa (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Näissäkin poikkeustapauksissa on noudatettava tiukkoja ennakkolupia, vaikutustenarviointeja ja rekisteröintivelvollisuuksia ennen järjestelmän käyttöönottoa (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act) (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act).

Kielletyn riskin käytännöt siis eivät ole sallittuja lainkaan EU:ssa. Näiden kieltojen noudattamista valvotaan tiukasti, ja niiden rikkomisesta voi seurata raskaimmat sanktiot (ks. Seuraukset ja sanktiot -osio). Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi manipuloivia tekoälymarkkinointitemppuja tai “social scoring” -järjestelmiä ei saa ottaa käyttöön. Tavallinen kansalainen hyötyy tästä siten, että tietyiltä vaarallisilta tekoälyn muodoilta suojellaan lainsäädännöllä jo ennalta.

Korkean riskin tekoälyjärjestelmät

Korkean riskin kategoriaan kuuluvat tekoälyjärjestelmät, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille, ellei niiden toimintaa valvota ja säännellä tarkasti (AI Act | Shaping Europe’s digital future) (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Nämä järjestelmät ovat sallittuja, mutta niiden tarjoajille ja käyttöönottajille asetetaan tiukat vaatimukset ennen markkinoille tuomista ja käytön aikana (AI Act | Shaping Europe’s digital future).

Esimerkkejä korkean riskin käyttötapauksista (monet on eritelty tarkemmin asetuksen liitteessä III):

Korkean riskin järjestelmien tarjoajien täytyy täyttää useita vaatimuksia ennen kuin ne voidaan tuoda markkinoille tai ottaa käyttöön (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Näitä käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa (Velvoitteet palveluntarjoajille), mutta tiivistettynä vaatimuksiin kuuluvat mm. riskiarviointi ja -hallinta, datan laadun varmistus, tekninen dokumentaatio ja rekisterinpito, ihmisen tekemä valvonta, läpinäkyvä tiedonanto käyttäjille sekä järjestelmän luotettavuus, kyberturvallisuus ja tarkkuus (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Ennen käyttöönottoa monet korkean riskin AI-järjestelmät on käytävä läpi vaatimustenmukaisuuden arviointi (tarvittaessa kolmannen osapuolen auditointi) varmistamaan, että ne noudattavat asetusta. Lisäksi ne on rekisteröitävä EU:n tietokantaan, josta sekä viranomaiset että kansalaiset voivat nähdä tiedot kyseisestä järjestelmästä. Korkean riskin luokitus merkitsee siis käytännössä, että järjestelmään liittyy ”CE-merkintää” vastaava prosessi AI-lainsäädännön näkökulmasta: vain vaatimukset täyttävä tekoälyjärjestelmä saa olla markkinoilla.

Rajoitetun riskin tekoäly (Limited Risk)

Rajoitetun riskin luokkaan kuuluvat tekoälysovellukset, jotka ovat pääosin harmittomia mutta edellyttävät tiettyä läpinäkyvyyttä tai valvontaa varmuuden vuoksi. Tällaisia järjestelmiä ei erikseen luetella nimeltä asetuksessa, vaan niiden tunnusmerkki on, että ne eivät kuulu kiellettyihin tai korkean riskin luokkiin mutta niiden katsotaan silti vaativan käyttäjille tiedottamista tekoälyn käytöstä (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Rajoitetun riskin tapauksissa AI Act asettaa läpinäkyvyysvelvoitteita:

  • Chatbotit ja virtuaaliassistentit: Jos ihminen on vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, on kerrottava käyttäjälle, että kyseessä on tekoäly (ei ihminen) (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Esimerkiksi asiakaspalveluchatbotin täytyy ilmoittaa olevansa automaattinen järjestelmä. Näin käyttäjä voi tehdä tietoisen päätöksen vuorovaikutuksesta ja ymmärtää paremmin saamiaan vastauksia.
  • Generatiivinen AI ja deepfake-sisällöt: AI Act velvoittaa, että tekoälyn generoima sisältö on tunnistettavissa tekoälyn tuottamaksi (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Käytännössä esim. deepfake-kuvat ja -videot (joilla pyritään esittämään olemattomia tapahtumia totena) on merkittävä selkeästi niin, että katsoja ymmärtää niiden olevan keinotekoisia. Samoin tekstiä, joka on luotu tekoälyllä ja julkaistaan ikään kuin uutisena tai julkisena informaationa, täytyy merkitä tekoälyn tuottamaksi (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Poikkeuksia tästä merkitsemisvaatimuksesta voi olla, jos sisältöä käytetään taiteellisessa, satiirisessa tai muuten harmittomassa yhteydessä, mutta lähtökohtaisesti esimerkiksi realistiset valetositot tai tekoälyn kirjoittamat ”uutiset” on paljastettava sellaisiksi.
  • Yleiskäyttöiset AI-mallit integroituna muuhun järjestelmään: Kun ns. foundation model -tyyppisiä tekoälymalleja (yleiskäyttöisiä malleja) hyödynnetään toisten tekoälysovellusten osana, näiden mallien rajoitukset ja ominaisuudet on kerrottava sovellusten kehittäjille (tästä lisää myöhemmin GPAI-velvoitteissa). Tämä varmistaa, että esimerkiksi jos yritys käyttää avointa GPT-mallia omassa palvelussaan, se tietää mihin tehtäviin malli soveltuu tai ei sovellu ja osaa tiedottaa loppukäyttäjiä asianmukaisesti.

Muuten rajoitetun riskin tekoälyille ei aseteta erityisiä teknisiä vaatimuksia AI Actissa. Oleellista on vain varmistaa, että ihmiset tietävät, milloin tekoäly on toiminnassa taustalla (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Tämä lisää luottamusta ja mahdollistaa sen, että käyttäjät voivat tarvittaessa hakea inhimillistä apua tai arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamaa sisältöä.

Vähäisen riskin tekoäly

Vähäisen tai olemattoman riskin tekoäly kattaa kaikki muut tapaukset, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin kategorioihin. Käytännössä valtaosa arkipäivän tekoälysovelluksista kuuluu tähän ryhmään (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Esimerkkejä:

  • Spamisuodattimet sähköpostissa
  • Suositusalgoritmit vaikkapa elokuva- tai musiikkipalveluissa
  • Pelien tekoäly (vastustajien tekoälyvideopeleissä)
  • Monet kuluttajasovellukset, kuten älypuhelimen kameran AI-pohjaiset kuvankäsittelyominaisuudet tai puheentunnistus jonka avulla lähetetään tekstiviestiä
  • Teollisuuden optimointityökalut, jotka eivät suoraan vaikuta ihmisten oikeuksiin tai turvallisuuteen, jne.

Tälle vähäriskiselle enemmistölle AI Act ei aseta mitään uusia velvoitteita (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Niitä koskevat toki edelleen yleiset lait (kuten henkilötietojen suoja GDPR:n kautta tai tuoteturvallisuuslait), mutta tekoälyasetus ei lähtökohtaisesti puutu näihin sovelluksiin. Periaate on, että innovaatio saa jatkua vapaasti aloilla, joilla riskejä ei ole tai ne ovat hyvin vähäisiä (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Tämä on tärkeää, jotta sääntely ei tukahduta hyödyllisten ja harmittomien tekoälyratkaisujen kehitystä. Yritysten ei tarvitse huolehtia AI Act -byrokratiasta esimerkiksi pelkästään siksi, että heidän tuotteessaan on jokin älykäs ominaisuus – ellei se ominaisuus kuulu riskialueille.

Yhteenvetona riskiluokittelusta voidaan todeta, että AI Actin ydinidea on kohdistaa vaatimukset ja rajoitukset sinne, missä tekoälyn käytöstä voi koitua merkittävää haittaa, ja jättää vähäriskiset innovaatiot rauhaan. Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan, millaisia velvollisuuksia AI Act asettaa tekoälypalveluiden tarjoajille (eli yrityksille tai organisaatioille, jotka kehittävät ja jakelevat tekoälyjärjestelmiä) sekä mitä tavallisen käyttäjän kannalta on luvassa.

Mitä velvoitteita AI Act asettaa tekoälypalveluiden tarjoajille?

Tekoälyasetus tuo mukanaan joukon uusia vaatimuksia ja velvollisuuksia niille, jotka tarjoavat tekoälyjärjestelmiä markkinoille tai käyttöön. Velvoitteiden laajuus riippuu siitä, millaiseen riskiluokkaan kyseinen järjestelmä kuuluu. Yleisesti ottaen voidaan erotella muutamia rooleja ja tilanteita:

  • Korkean riskin tekoälyjärjestelmän tarjoaja (Provider of a high-risk AI system)
  • Korkean riskin tekoälyn käyttöönottaja organisaatiossa (Deployer/User of high-risk AI system)
  • Yleiskäyttöisen AI-mallin tarjoaja (Provider of a general-purpose AI model)
  • Rajoitetun riskin AI-palvelun tarjoaja, esim. chatbotin tai generatiivisen mallin julkaisija
  • Muut toimijat AI:n jakeluketjussa (maahantuojat, jakelijat jne.)

Suurimmat velvoitteet kohdistuvat korkean riskin järjestelmien tarjoajiin, joten aloitetaan niistä.

Korkean riskin AI-järjestelmien tarjoajien velvollisuudet

Jos yritys tai organisaatio kehittää tai tarjoaa korkeaan riskiluokkaan luokiteltua tekoälyjärjestelmää, sen on noudatettava useita tarkkoja vaatimuksia ennen järjestelmän markkinoille saattamista ja sen jälkeen. Keskeiset vaatimukset ovat:

  • Riskienhallintajärjestelmä: Tarjoajan on otettava käyttöön riskiarviointi- ja hallintaprosessi koko AI-järjestelmän elinkaaren ajaksi (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että jo kehitysvaiheessa tunnistetaan mahdolliset haitat (esim. virheiden vaikutukset, väärinkäyttöriskit) ja toteutetaan toimenpiteitä niiden lieventämiseksi. Riskienhallintaa on päivitettävä jatkuvasti, kun järjestelmää käytetään ja kerätään kokemuksia.
  • Datahallinta ja laadukas aineisto: Korkean riskin tekoälyn kehittämisessä käytettävien koulutus-, testaus- ja validointidatasettien on oltava mahdollisimman virheettömiä, edustavia ja tarkoitukseen sopivia (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tarjoajan pitää arvioida datan laatua ja minimoida esim. vinoumat, jotka voisivat johtaa syrjiviin tai virheellisiin lopputuloksiin. (Tämä velvoite linkittyy myös EU:n perusoikeuksiin – esim. päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen.)
  • Tekninen dokumentaatio: Tarjoajan on laadittava kattava tekninen asiakirja-aineisto, joka osoittaa tekoälyjärjestelmän noudattavan asetuksen vaatimuksia (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Dokumentaation tulee sisältää kaikki tarpeellinen tieto järjestelmän toiminnasta, tarkoituksesta, rakenteesta, algoritmeista, datasta jne., jotta viranomaiset voivat arvioida sen vaatimustenmukaisuutta (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). (Asetuksen liitteessä IV on lueteltu tarkasti, mitä tekniseen dokumentaatioon on sisällytettävä.)
  • Lokin pitäminen ja jäljitettävyys: Järjestelmä on suunniteltava siten, että se kirjaa automaattisesti tapahtumia käytön aikana (logit) (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tavoitteena on, että voidaan jälkikäteen selvittää, mitä tapahtui, jos jotain menee pieleen, sekä tunnistaa mahdolliset riskit. Tarjoajan on varmistettava, että merkittävät tapahtumat ja järjestelmän olennaiset muutokset sen elinkaaren aikana tallentuvat lokiin.
  • Käyttöohjeet ja tiedot käyttöönottajille: Tarjoajan on toimitettava selkeät ohjeet ja tiedot järjestelmän käytöstä niille tahoille (asiakkaille), jotka ottavat AI-järjestelmän käyttöön (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Näiden ohjeiden tarkoitus on varmistaa, että käyttöönottaja (deployer) pystyy noudattamaan AI Actin velvoitteita – esimerkiksi, että he tietävät, millaisia toimenpiteitä vaaditaan ihmisen suorittaman valvonnan toteuttamiseksi kyseisen AI:n yhteydessä.
  • Mahdollisuus ihmisen valvontaan: Korkean riskin järjestelmä on suunniteltava niin, että sen toimintaan voidaan tarvittaessa puuttua ihmisen toimesta (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Toisin sanoen järjestelmässä täytyy olla ihmisen valvonnan ja puuttumisen mahdollisuus (human oversight). Tämä voi tarkoittaa esim. hälytysrajojen asettamista, manuaalista vahvistusta vaativia päätöksiä tai muita mekanismeja, joilla ihminen voi estää tai korjata tekoälyn virheelliset toimet (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). (Asetus määrittelee myös, että valvovan henkilöstön tulee olla koulutettua ja tietoinen järjestelmän rajoituksista.)
  • Tarkkuus, luotettavuus ja kyberturvallisuus: Tarjoajan on varmistettava, että AI-järjestelmä saavuttaa riittävän tarkkuuden ja suorituskyvyn, on robusti (kestävä) erilaisissa olosuhteissa eikä ole helposti haitantekijöiden manipuloitavissa (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Myös asianmukaiset kyberturvallisuustoimenpiteet täytyy sisällyttää, jotta järjestelmää tai sen tuloksia ei voida vaarantaa.
  • Laatujohtamisjärjestelmä: Organisaatiolla, joka tarjoaa korkean riskin tekoälyä, on oltava laatujohtamisjärjestelmä (Quality Management System) näiden velvoitteiden hallitsemiseksi (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act) (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tämä vastaa pitkälti esimerkiksi ISO-standardeihin pohjautuvaa laadunhallintaa: prosessit, vastuut ja menettelyt on dokumentoitu, jotta vaatimustenmukaisuus toteutuu systemaattisesti.

Edellä mainittujen lisäksi AI Act sisältää yksityiskohtaisia jatkuvia velvollisuuksia kuten: Tarjoajan on seurattava järjestelmänsä toimivuutta myös markkinoille tulon jälkeen (jälkivalvonta), raportoitava vakavista häiriöistä tai väärinkäytöksistä viranomaisille (ilmoitusvelvollisuus vakavista incidenteistä), ja mikäli havaitaan, että järjestelmä ei enää ole vaatimusten mukainen, tarjoajan on ryhdyttävä viipymättä korjaaviin toimiin (esim. vedettävä tuote pois markkinoilta tai julkaistava päivitys) (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act) (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Tarjoajan on myös tehtävä yhteistyötä valvontaviranomaisten kanssa ja annettava näille pyydettäessä kaikki tarvittavat tiedot (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act).

Mikäli AI-järjestelmän tarjoaja ei itse ole sijoittunut EU:hun, sen on nimettävä valtuutettu edustaja EU-alueelle (vastaa ideaa maahantuojasta), joka vastaa siitä, että vaatimuksia noudatetaan (The AI Act Explorer | EU Artificial Intelligence Act). Myös jakelijoille ja maahantuojille asetetaan velvollisuus tarkistaa, että tuotteella on vaadittavat vaatimustenmukaisuusasiakirjat ennen sen levittämistä (The AI Act Explorer | EU Artificial Intelligence Act).

Korkean riskin tekoälyn käyttöönottajat (eli organisaatiot, jotka ottavat tällaisen järjestelmän käyttöön toiminnassaan, esim. sairaala joka ottaa AI-diagnoosityökalun käyttöön tai pankki joka ottaa käyttöön AI-pohjaisen luottoluokittimen) eivät vapaudu vastuusta: heidän on mm. varmistettava ihmisen valvonnan toteutuminen käytössä, käytettävä järjestelmää vain siihen tarkoitukseen johon se on suunniteltu, seurattava sen toimivuutta ja suoritettava tarpeen vaatiessa vaikutustenarviointi perusoikeuksille (jos sovellus sitä edellyttää, esim. julkishallinnon käytössä) (Tekoälysäädös pähkinänkuoressa – mitä AI Act tarkoittaa ... - Deloitte) (EU päätti tekoälylle pelisäännöt – näin se vaikuttaa poliisin toimintaan). Korkean riskin AI:n käyttöönottajalle (deployer) säädetty nimenomainen velvollisuus on tehdä perusoikeusvaikutusten arviointi, joka tunnistaa miten järjestelmän käyttö voisi vaikuttaa esimerkiksi syrjimättömyyteen, yksityisyydensuojaan tai muihin oikeuksiin, ja miten riskit hallitaan (Tekoälysäädös pähkinänkuoressa – mitä AI Act tarkoittaa ... - Deloitte). Tämä on erityisen relevanttia julkisissa palveluissa ja vaikka pankkisektorilla (kuten Deloitte on huomioinut) (Tekoälysäädös pähkinänkuoressa – mitä AI Act tarkoittaa ... - Deloitte).

Yhteenvetona korkeaa riskiä sisältävien tekoälypalvelujen tarjoajat ja niiden ammattimaiset käyttäjät (kuten yritykset ja viranomaiset) joutuvat omaksumaan melko samanlaisen lähestymistavan kuin vaikkapa lääkinnällisten laitteiden tai muiden säänneltyjen tuotteiden kanssa: on huolellisesti dokumentoitava ja valvottava tekoälyjärjestelmän laatua ja turvallisuutta läpi sen elinkaaren.

Yleiskäyttöisten tekoälymallien (GPAI) tarjoajien velvollisuudet

AI Act on tuonut myös erityissäännöt ns. yleiskäyttöisille tekoälymalleille (General Purpose AI, GPAI), joilla tarkoitetaan laajoja malleja (kuten suuria kielimalleja), jotka on koulutettu yleiseen käyttöön ja joita voidaan soveltaa monenlaisissa tehtävissä (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tällaiset mallit (esim. GPT-4, DALL-E, vastaavat suuret AI-mallit) ovat usein perusta monille sovelluksille, ja AI Act haluaa varmistaa niiden vastuullisen kehittämisen sekä yhteistyön niiden tarjoajien ja sovelluskehittäjien välillä.

Keskeiset GPAI-mallien tarjoajia koskevat velvoitteet:

  • Tekninen dokumentaatio mallista: Mallin kehittäjän on laadittava tekniset tiedot, joista käy ilmi mm. miten malli on koulutettu, millaisilla aineistoilla, millaisia tuloksia sillä on saatu testauksissa, ja mitkä ovat sen tunnetut rajoitukset (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). (Käytännössä tämä on kevennetty versio korkeiden riskien teknisestä dokumentaatiosta, mutta koskee kaikkia yleismalleja riskistä riippumatta.)
  • Tiedot ja ohjeet jatkokehittäjille: Mallin tarjoajan on laadittava selkeät tiedot ja käyttöohjeet niille, jotka aikovat integroida tämän mallin osaksi omaa järjestelmäänsä (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Esimerkiksi, jos yritys julkaisee suuren kielimallin, sen on annettava dokumentaatio, joka kertoo toiselle kehittäjälle miten malli toimii, mihin se soveltuu, mitkä ovat sen rajoitteet ja miten se tulisi integroida, jotta loppukäyttäjän järjestelmä täyttää lain vaatimukset (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act).
  • Tekijänoikeuksien kunnioittaminen: Mallin tarjoajan on laadittava menettelyt noudattaakseen tekijänoikeuslakeja (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tämä heijastaa huolta siitä, että suuria malleja koulutetaan usein internetin aineistolla – jatkossa tekijänoikeusdirektiivin periaatteita on noudatettava, esim. noudattamalla tekijänoikeuden poikkeuksia tai lupia massadata-analyysiin.
  • Koulutusdatan julkinen seloste: Kaikkien GPAI-mallien tarjoajien on julkaistava riittävän yksityiskohtainen yhteenveto siitä sisällöstä, jolla malli on koulutettu (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tämä ei tarkoita että jokaista yksittäistä datapistettä listataan, mutta esimerkiksi prosentuaaliset osuudet eri lähteistä, kielistä, data-tyypeistä, ajalliset ulottuvuudet jne. on kerrottava. Idea on lisätä läpinäkyvyyttä: käyttäjät ja sovelluskehittäjät saavat käsityksen, mistä lähteistä mallin "tietämys" on peräisin.

Lisäksi, jos yleiskäyttöinen malli on avoin ja ilmainen (open source), sen tarjoajille on annettu hieman kevennetyt velvoitteet: lähtökohtaisesti heidän tarvitsee huolehtia vain tekijänoikeuden noudattamisesta ja koulutusdatan tiivistelmän julkaisusta – tekninen dokumentaatio ja ohjeistusvaatimus ei koske heitä, ellei mallin todeta aiheuttavan systeemistä riskiä (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tämä kannustaa avoimeen tutkimukseen ja kehitykseen: pienet avoimet projektit eivät joudu mahdottoman taakan alle. Kuitenkin, jos avoinkin malli osoittautuu erittäin riskialttiiksi laajassa käytössä, siihen voidaan soveltaa samoja sääntöjä kuin kaupallisiin malleihin (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act).

Erityistapaus on ”systeemisen riskin” yleismallit: AI Act tunnistaa, että jotkut erittäin kyvykkäät tai laajasti käytössä olevat yleismallit voivat muodostaa kokonaisvaltaisen riskin (esim. jos niitä käytetään kriittisissä sovelluksissa kaikkialla). Tällaisille malleille on määrätty lisävelvoitteita: niiden tarjoajien on suoritettava säännöllisiä malliarviointeja ja vastustushyökkäystestejä (adversarial testing) malliensa haittojen tunnistamiseksi, seurattava ja raportoitava vakavia tapauksia jotka malli aiheuttaa sekä varmistettava vahva kyberturva (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Käytännössä tämä lähestyy korkean riskin vaatimuksia. EU voi myös nimetä tietyn mallin "systeemisesti riskiseksi" erillisellä päätöksellä (kriteerit tälle määritellään asetuksen liitteessä XIII).

Läpinäkyvyysvelvoitteet ja muut vaatimukset rajoitetun riskin palveluissa

Kuten edellä riskiluokkia käsiteltäessä mainittiin, rajatun riskin AI-palveluiden tarjoajien tärkein velvollisuus on huolehtia, että käyttäjille kerrotaan tekoälyn käytöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa:

  • Chatbotin tai muun interaktiivisen AI-palvelun tarjoajan on huolehdittava, että palvelu ilmoittaa olevansa tekoäly eikä oikea ihminen (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Usein tämän voi toteuttaa yksinkertaisesti käyttöliittymässä tekstillä ("Tämä on automaattinen virtuaaliavustaja").
  • Jos palvelu luo deepfake-kuvia, videoita tai äänitteitä, palveluntarjoajan on sisällytettävä mekanismi, jolla tuotokset merkitään tai varmennetaan keinotekoisiksi (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Esimerkiksi deepfake-videoiden kohdalla voidaan upottaa vesileima videoon. (Poikkeus: jos teknologiaa käytetään esim. elokuvateollisuudessa näyttelijän nuorentamiseen tai parodiassa, suoraa merkintää yleisölle ei välttämättä vaadita – AI Act sallii tällaisia poikkeamia, mutta ne ovat rajattuja.)
  • Generatiivista AI:ta hyödyntävän palvelun (esim. tekstigeneraattorin) on annettava ohjeita sisällön käyttäjille, että tietyissä käyttötapauksissa sisältö on merkittävä tekoälyn luomaksi. Erityisesti, jos tekoälyn tuottamaa tekstiä aiotaan julkaista informaatiotarkoituksessa (uutiset, artikkelit), sen tekoälyperäisyys on tuotava esiin (AI Act | Shaping Europe’s digital future).

On tärkeää huomata, että monet läpinäkyvyysvelvoitteet lopulta toteutuvat käyttöönottajan toimesta, mutta palveluntarjoajan vastuulla on mahdollistaa ne (esim. tarjota työkaluja merkitsemiseen) ja ohjeistaa asiakkaitaan noudattamaan niitä.

AI-lukutaito ja henkilöstön osaaminen

AI Act sisältää myös pykälän (Artikla 4) tekoälylukutaidosta (AI literacy). Se velvoittaa tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttöönottajia huolehtimaan henkilöstönsä riittävästä tekoälyosaamisesta (European Commission Provides Guidance on AI Literacy ...). Toisin sanoen organisaatioiden tulee kouluttaa työntekijöitään ymmärtämään tekoälyn toimintaa ja riskejä sen asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Tämä on melko yleisluontoinen vaatimus, mutta se astuu voimaan jo varhain (helmikuussa 2025) ja korostaa, että organisaation sisäinen kompetenssi on osa vastuullista tekoälyn hyödyntämistä (AI literacy is required by the EU AI Act - Michalsons). Käytännössä yritysten kannattaa järjestää koulutuksia ja laatia ohjeistuksia henkilöstölle AI Actin vaatimusten jalkauttamiseksi.

Yhteenvetona palveluntarjoajien velvoitteista: Mitä korkeampi tekoälyn riskitaso, sitä enemmän tarjoajan on panostettava dokumentaatioon, riskienhallintaan ja yhteistyöhön viranomaisten sekä asiakkaiden kanssa. Toisaalta matalariskistenkin AI-palvelujen tarjoajien tulee muistaa esimerkiksi läpinäkyvyys ja henkilöstön koulutus. Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan, mitä hyötyjä ja vaikutuksia AI Act:lla on tavalliselle käyttäjälle eli kansalaisille ja kuluttajille.

Mitä AI Act tarkoittaa tavalliselle käyttäjälle?

Tavalliselle kansalaiselle ja kuluttajalle AI Act tuo mukanaan turvaa, läpinäkyvyyttä ja uusia oikeuksia epäsuorasti. Vaikka asetus kohdistuu pääasiassa yrityksiin ja organisaatioihin, sen perimmäisenä tavoitteena on suojata ihmisiä tekoälyn mahdollisilta haitoilta ja vahvistaa luottamusta tekoälyyn. Seuraavassa keskeiset asiat, mitä käyttäjän on hyvä tietää AI Actin vaikutuksista:

  • Tietyt vaaralliset tekoälyn käyttötavat kielletään kokonaan: Kuten yllä käyty läpi, manipuloivat ja petolliset tekoälytekniikat, sosiaalinen pisteytys, salaileva biometrinen valvonta ja vastaavat on nyt lailla kielletty (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Tavalliselle ihmiselle tämä merkitsee, että EU:ssa ei tarvitse pelätä esimerkiksi viranomaisten pisteyttävän kansalaisia tekoälyn perusteella tai työnantajan analysoivan kasvojen ilmeitä toimistolla tunteiden tulkitsemiseksi – tällaiset toimet ovat lainvastaisia. Asetus siis rajaa tekoälyn käytön ihmisten perusoikeuksia kunnioittavaksi.
  • Lisää läpinäkyvyyttä ja valinnanmahdollisuuksia: Kun kohtaat arjessa tekoälyä, sinulla on jatkossa paremmat mahdollisuudet tietää, milloin tekoäly on kyseessä. Esimerkiksi asioidessasi chat-asiakaspalvelussa näet todennäköisesti ilmoituksen “Vastaan automaattinen virtuaaliavustaja” tms., jos keskustelukumppani on tekoäly eikä ihminen (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Samoin jos netissä tai sosiaalisessa mediassa leviää videoita tai kuvia, joissa joku julkisuuden henkilö sanoo tai tekee jotain epäilyttävää, voit odottaa, että ne on merkitty deepfake-tekoälyksi (tai ainakin niiden paljastaminen on helpompaa uuden sääntelyn myötä). Tämä auttaa erottamaan aidon valetusta ja ehkäisee harhaanjohtamista.
  • Turvallisempia palveluita ja tuotteita: AI Act velvoittaa yrityksiä panostamaan tekoälynsä laatuun, turvallisuuteen ja ihmiskeskeisyyteen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi jos sairaalassa otetaan käyttöön tekoäly, joka auttaa lääkäriä diagnoosissa, tuon tekoälyn on läpäistävä tarkka seula ennen käyttöä – näin potilaana voit luottaa siihen, että AI-työkalu on testattu ja dokumentoitu. Samoin jos haet lainaa pankista ja päätös tehdään tekoälyn avustuksella, AI Actin ansiosta pankin algoritmi on todennäköisesti paremmin hallinnassa ja viranomaisvalvonnan piirissä kuin ennen, mikä vähentää mielivaltaisten tai syrjivien päätösten riskiä.
  • Mahdollisuus saada tietoa ja oikaisuja: Vaikka AI Act ei suoraan ole kuluttajansuoja- tai tietosuojalaki, se tukee niitä. Esimerkiksi GDPR:n nojalla sinulla on oikeus saada selkoa, jos täysin automatisoitu päätös (kuten luottopäätös) vaikuttaa sinuun haitallisesti. AI Act täydentää tätä taustalla velvoittamalla, että kyseinen tekoäly on ylipäätään rakennettu läpinäkyväksi ja ihmisen valvonnalla varustetuksi (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Käytännössä jos tunnet, että sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tekoälypohjaisen päätöksen vuoksi, viranomaisilla on AI Actin myötä paremmat työkalut puuttua asiaan: he voivat pyytää yritykseltä teknistä dokumentaatiota algoritmista, tarkistaa onko riskienhallinta tehty jne., ja tarvittaessa määrätä korjaustoimia.
  • EU-tason valvonta ja tietokannat: AI Act perustaa EU:hun keskitetyn tekoälyviranomaisen (“EU AI Office”) ja jäsenmaihin kansalliset valvontaviranomaiset, jotka valvovat lain noudattamista. Kuluttajan kannalta tämä tarkoittaa, että on selkeä taho, johon voi ottaa yhteyttä epäillessään jonkin tekoälysovelluksen aiheuttavan haittaa tai olevan sääntöjen vastainen. Lisäksi korkeasta riskistä tekoälyistä tulee julkinen rekisteri: EU:n tietokanta, josta kuka tahansa voi tarkistaa perustietoja rekisteröidyistä AI-järjestelmistä (esim. käyttötarkoitus, tarjoaja, vaatimustenmukaisuuden tila). Tämä lisää avoimuutta – voit periaatteessa selvittää, onko vaikkapa kaupungissasi käytössä jokin tunnistamiseen liittyvä AI-järjestelmä viranomaisten toimesta.
  • Ei vaikutusta normaaleihin viihde- tai arkisovelluksiin: Tavallisena käyttäjänä käytät luultavasti päivittäin tekoälyä huomaamattasi (esim. suodattimet puhelimen kamerassa, suosittelut netissä). Hyvä uutinen on, että AI Act ei tuo sinulle mitään ylimääräisiä rajoituksia tai ilmoituksia näiden suhteen, koska ne ovat vähäisen riskin sovelluksia. Voit siis jatkossakin nauttia tekoälyä hyödyntävistä tuotteista ja palveluista ilman byrokratiaa – tosin saatat huomata uusia positiivisia piirteitä, kuten entistä parempaa tietoturvaa tai laatua, kun valmistajat pyrkivät täyttämään lain hengen.

Yhteenveto käyttäjälle: AI Act lisää luottamusta tekoälyyn. Sen myötä voit odottaa, että tekoälyä käytetään vastuullisemmin, sinulle kerrotaan kun tekoäly on asialla, ja pahimpiin väärinkäytöksiin puututaan ennalta. Käyttäjän näkökulmasta tämä voi tarkoittaa parempia käyttökokemuksia (turvallisuus, vähemmän syrjintää, enemmän avoimuutta) sekä mahdollisesti nopeampaa tekoälyn käyttöönottoa aloilla kuten terveys ja liikenne, kun luottamus on rakennettu valmiiksi.

Miten AI Act vaikuttaa liiketoimintaan?

AI Act:lla on laaja-alaisia vaikutuksia yrityksiin ja liiketoimintaympäristöön, erityisesti niillä aloilla, jotka hyödyntävät tekoälyä tuotteissaan tai palveluissaan. Vaikutukset voidaan nähdä sekä haasteina että mahdollisuuksina:

  • Uusi sääntely-ympäristö – Compliance-paine kasvaa: Yrityksille AI Act merkitsee yhtä uutta sääntelyaluetta huomioitavaksi (GDPR:n tapaan). Korkean riskin tekoälyjärjestelmiä kehittävien yritysten on varattava resursseja vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseen – esimerkiksi dokumentaation tuottamiseen, riskianalyysien tekemiseen, mahdollisten ilmoitusprosessien hallintaan ja henkilöstön koulutukseen. Tämä voi lyhyellä tähtäimellä lisätä kustannuksia ja pidentää tuotteiden kehitysaikoja. Toimialoilla, jotka eivät aiemmin ole olleet tiukasti säänneltyjä, mutta joissa aletaan nyt hyödyntää tekoälyä (esim. markkinointi tai HR), lakiosaston ja teknologiaosaston yhteistyö korostuu. Yrityksiin saattaa syntyä jopa uusia rooleja, kuten AI Compliance Officer.
  • Kilpailuasetelma ja markkinoille pääsy: Pitkällä tähtäimellä AI Act voi tasata pelikenttää: kaikki toimijat (myös EU:n ulkopuolelta tulevat) joutuvat noudattamaan samoja sääntöjä EU-markkinoilla. Tämä voi tarkoittaa, että vastuullisesti toimivat yritykset saavat kilpailuetua, kun villit kokeilijat karsiutuvat pois tai joutuvat sopeutumaan. Toisaalta pienille startup-yrityksille kynnys tulla markkinoille voi kasvaa, jos heidän tuotteensa luokitellaan korkeaan riskiin ja vaatimukset ovat raskaita. Tähän tosin AI Act on jo varautunut: erityisesti pk-yrityksiä tuetaan mm. kevennetyin menettelyin ja hiekkalaatikkoympäristöin (katso seuraava luku yritysten huomioista) (Small Businesses’ Guide to the AI Act | EU Artificial Intelligence Act) (Small Businesses’ Guide to the AI Act | EU Artificial Intelligence Act).
  • Innovaatioiden suunta: Asetuksen myötä yritykset voivat joutua uudelleenarvioimaan tiettyjä tekoälyyn perustuvia liiketoimintamalleja. Esimerkiksi, jos jokin suunniteltu tuote osoittautuisi luokitukseltaan kielletyksi (vaikkapa käyttäjän tunteiden manipulointiin perustuva palvelu), yrityksen on pivotoitava ideansa toiseen suuntaan. Tämä voi ohjata innovointia enemmän kohti ”trustworthy AI” -alueita: painopiste siirtyy kehittämään tekoälyä, joka on selitettävää, hallittavaa ja turvallista. Yhtäältä jotkut riskialttiit ideat jäävät pöytälaatikkoon, mutta toisaalta luottamuskehikon ansiosta yhteiskunta hyväksyy AI:n laajemman käyttöönoton, mikä avaa markkinoita. Esimerkiksi terveydenhuollossa on voitu epäröidä tekoälyn käyttöä diagnostiikassa, mutta kun säännöt on selvät, sairaalat uskaltavat investoida AI:hin – tämä luo kysyntää alan yrityksille.
  • Kansainväliset vaikutukset: EU:n tekoälyasetus todennäköisesti vaikuttaa myös globaaleihin markkinoihin. Kuten GDPR:stä, AI Actista voi tulla eräänlainen kansainvälinen standardi tai ainakin referenssi, jota muut maat seuraavat. Monikansallisten yritysten voi olla helpompaa ottaa kerralla käyttöön EU-tason mukaiset eettiset ja tekniset standardit kaikkialla, sen sijaan että ylläpitäisivät eri alueille erilaisia versioita tuotteesta. Tämä voi johtaa siihen, että EU:n ulkopuoliset asiakkaatkin alkavat vaatia AI Act -tasoista laatua tuotteilta. Toisaalta jotkut ei-EU maat voivat nähdä tämän mahdollisuutena houkutella yrityksiä löysemmällä sääntelyllä – mutta EU:n 450 miljoonan kuluttajan markkinoista luopuminen on harvalle kannattavaa, joten sopeutuminen EU-sääntöihin nähdään usein välttämättömänä.
  • Yritysten riskinhallinta ja vastuut: AI Act konkretisoi tekoälyyn liittyvät riskit yritysten vastuullisuuskysymyksinä. Hallituksilla ja johdolla on nyt selkeämpi velvollisuus varmistaa, että tekoälyn käyttö ei riko lakia eikä aiheuta oikeudellisia riskejä. Tämä voi lisätä hallitustason keskustelua tekoälyn eettisyydestä ja jopa vaatia johdon vakuutuksia siitä, että AI-riskit on huomioitu. Vakuutusmarkkinat saattavat reagoida: ehkä syntyy vakuutuksia AI-virheiden varalle, tai vakuuttajat antavat parempia ehtoja niille, jotka noudattavat AI Actin parhaita käytäntöjä.

Yhteenvetona liiketoimintavaikutuksista: AI Act on kaksiteräinen miekka yrityksille. Lyhyellä aikavälillä se tuo lisää sääntelyä ja pakollisia toimenpiteitä, mikä voi tuntua rasitteelta – etenkin toimialoilla, jotka eivät ole tottuneet regulaatioon. Pitkällä aikavälillä se voi parantaa tekoälypalveluiden laatua, lisätä käyttäjien luottamusta (ja siten kysyntää) sekä luoda selkeämmän, ennustettavamman toimintaympäristön. Samoin kuin tietosuojasta tuli GDPR:n myötä osa yritysten arkea, tulee tekoälyn vastuullisuudesta AI Actin myötä osa liiketoiminnan valtavirtaa. Parhaiten menestynevät ne, jotka integroivat nämä periaatteet strategiaansa proaktiivisesti.

Mitä asioita yritysten tulisi erityisesti huomioida AI Actissa?

Yritysten – niin tekoälyteknologiaa kehittävien kuin sitä hyödyntävien – on syytä perehtyä AI Actiin hyvissä ajoin. Tässä keskeiset toimenpiteet ja huomiot, jotka organisaatioiden tulisi ottaa huomioon valmistautuessaan asetuksen noudattamiseen:

  • 1. Selvitä järjestelmiesi riskiluokka: Yrityksen tulee ensin kartoituttaa kaikki nykyiset ja suunnitellut tekoälyjärjestelmänsä ja arvioida, mihin AI Actin riskikategoriaan kukin kuuluu (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Onko tuote tai palvelu käyttötarkoitukseltaan mahdollisesti korkeaa riskiä (esim. liittyy päätöksiin ihmisten terveyden, turvallisuuden tai oikeuksien suhteen)? Käytetäänkö siinä biometriaa, tai meneekö se kiellettyjen listalle? Vai onko se vain vähäistä riskiä, jolloin lisävaatimuksia ei tule? Tämä kartoitus on perusta kaikelle muulle – riskiluokan perusteella määräytyvät velvollisuudet.
  • 2. Varmista korkean riskin AI:n vaatimustenmukaisuus: Jos havaitsette tarjoavanne (tai aikovanne tarjota) korkean riskin tekoälyjärjestelmiä, aloittakaa vaatimustenmukaisuusprojekti. Käytännössä tämä tarkoittaa:
    • Rakentakaa tai päivittäkää riskienhallintaprosessi kehitystiimille (mukaan lukien dokumentoidut riskianalyysit jokaisesta sovelluksesta).
    • Laadittakaa vaatimusten mukainen tekninen dokumentaatio järjestelmistä (mielellään jo kehitysvaiheessa “living document” -tyyliin).
    • Tarkistakaa koulutus- ja testidatanne laatu ja kirjatkaa ylös datalähteet, -siivoukset, biasin minimointitoimet ym.
    • Implementoikaa loki- ja seurantamekanismit ohjelmistoonne.
    • Suunnitelkaa tuotteeseen tarvittavat ihmisen valvonnan mahdollisuudet ja testatkaa, että ne toimivat (esim. pystyykö ihminen helposti override-toiminnolla kumoamaan AI:n päätöksen, varoittaako järjestelmä epävarmoista tilanteista jne.).
    • Arvioikaa järjestelmänne tarkkuutta ja robustiutta erilaisissa olosuhteissa; tehkää haavoittuvuustestauksia (adversarial testing), varsinkin jos malli voisi altistua manipulaatiolle.
    • Ottakaa käyttöön laatujärjestelmä: esim. nimittäkää vastuuhenkilö(t) AI-laatuasioille, luokaa sisäiset ohjeistukset AI Act -vaatimusten täyttämisestä ja varmistakaa johdon sitoutuminen.
    • Varautukaa vaatimustenmukaisuuden arviointiin: joissain tapauksissa tarvitaan ulkopuolisen notified bodyn tarkastus ennen markkinoilletuloa, toisissa riittää oma vakuutus (tarkemmat säännöt riippuvat onko AI osa jo muuta säänneltyä tuotetta).
  • 3. Huomioi käyttöönoton velvoitteet: Jos yrityksesi käyttää toisen toimittajan tekoälyjärjestelmää omassa toiminnassaan (esim. ostettu HR-rekrytointialgoritmi), sinulla on deployer-roolissa myös velvollisuuksia. Varmista, että toimittaja antaa sinulle tarvittavat tiedot (ohjeet käytöstä, ominaisuuksista). Toteuta henkilöstön koulutus kyseisen AI:n käyttöön. Tee tarvittaessa perusoikeusvaikutusten arviointi ennen järjestelmän käyttöönottoa, etenkin jos olet julkinen toimija tai jos AI:n päätökset vaikuttavat asiakkaiden oikeuksiin (esim. pankkina luottoalgoritmista).
  • 4. Huolehdi tekoälylukutaidosta organisaatiossa: AI Actin artikla 4 mukaan koko henkilöstön AI-osaamisesta on pidettävä huolta. Käytännössä yrityksen kannattaa järjestää koulutuksia, joissa käydään läpi tekoälyjärjestelmiä, niiden riskit ja rajoitukset sekä uudet lakisääteiset vastuut (European Commission Provides Guidance on AI Literacy ...). Erityisen tärkeää on, että johdolla ja tuotekehityksellä on yhteinen ymmärrys vaatimuksista, sekä asiakaspalvelu- ja myyntihenkilöstö osaa viestiä asiakkaille oikein (esim. kertoa avoimesti tekoälyn käytöstä tuotteessa).
  • 5. Dokumentoi kaikki ja seuraa kehitystä: Asetuksessa korostuu ”kirjaa mitä teet” -periaate. Jokainen toimenpide – riskimietintö, datan puhdistus, testi, koulutus – on hyvä dokumentoida siltä varalta, että valvontaviranomainen tai kumppani kysyy niitä. Myös seurantaa markkinoilla on tehtävä: kerää käyttäjäpalautetta ja monitoroi, tuleeko esiin yllättäviä ongelmia AI:n kanssa. Ilmoitusvelvollisuus vakavista ongelmista tarkoittaa, että teillä on oltava prosessi tunnistaa ja raportoida ne (esim. jos AI aiheutti vakavan vaaratilanteen tai havaitaan, että se systemaattisesti syrjii jotain ryhmää).
  • 6. Hyödynnä standardeja ja ohjeistuksia: EU ja standardointiorganisaatiot laativat parhaillaan harmonisoituja standardeja AI Actin tueksi. Osallistukaa mahdollisuuksien mukaan standardointiin tai ainakin seuratkaa, kun standardeja julkaistaan – niiden noudattaminen antaa olettaman vaatimustenmukaisuudesta (eli helpottaa todistustaakkaa) (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Samoin EU-komissio julkaisee ohjeita (guidelines) soveltamisesta; ensimmäiset ohjeet mm. tekoälyn määritelmän tulkinnasta on jo julkaistu helmikuussa 2025 tekoälytoimiston toimesta (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu) (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu). Nämä materiaalit auttavat yritystä tulkitsemaan lakia oikein.
  • 7. Pk-yrityksenä hyödynnä helpotuksia: Jos olette pieni tai keskisuuri yritys (SME), huomioikaa AI Actin tarjoamat joustot:
  • 8. Seuraa aikatauluja: AI Act ei tule voimaan kaikilta osin heti, vaan eri velvoitteilla on eri siirtymäajat. Laadi tiekartta omalle yrityksellesi: esimerkiksi vuonna 2025 keskity kieltojen noudattamiseen ja AI-lukutaidon kasvattamiseen (nämä voimaan ensimmäisinä) (EU AI Act Timeline: Key Dates For Compliance| Insights & Resources | Goodwin). Vuonna 2026 valmistaudu korkean riskin tuotteiden vaatimustenmukaisuuteen (suurin osa näistä vaatimuksista astuu voimaan 24 kuukauden kuluttua eli elokuussa 2026). Varmista myös, että kotimaassasi nimetyt viranomaiset ja ilmoitetut laitokset ovat tiedossa, kun aika tulee.

Lista voisi jatkua, mutta oleellisinta on ymmärtää, että AI Act -noudattaminen on prosessi, ei vain kertaluonteinen temppu. Kuten GDPR:n kanssa, yritykset, jotka integroivat vaatimukset osaksi johtamisjärjestelmäänsä ja kehityskäytäntöjään, pärjäävät sujuvimmin. Proaktiivisuus ja läpinäkyvyys kumppaneiden, asiakkaiden ja viranomaisten suuntaan rakentaa luottamusta.

Mitä käyttäjien tulisi ymmärtää tai huomioida?

Vaikka tavalliset käyttäjät eivät ole AI Actin velvoitteiden suorana kohteena, on hyödyllistä, että myös kansalaiset ja kuluttajat ovat tietoisia uudesta tekoälyasetuksesta ja sen vaikutuksista. Seuraavassa muutamia seikkoja, jotka käyttäjien on hyvä ymmärtää:

  • Kaikki tekoäly ei ole pelottavaa tai kiellettyä: AI Act on ehkä saanut mediassa huomiota “tekoälyn sääntelynä” ja se voidaan tulkita rajoituksina. Käyttäjän kannattaa kuitenkin tietää, että yleensä omaan arkeen kuuluvat tekoälysovellukset eivät muutu kielletyiksi. Päinvastoin, AI Act keskittyy taustalla varmistamaan, että nekin sovellukset tehdään vastuullisesti. Voit siis yhä nauttia tekoälypohjaisista palveluista – nyt vain entistäkin turvallisemmin mielin.
  • Uudet merkinnät ja ilmoitukset: Ole valmis huomaamaan palveluissa joitain uusia informaatiomerkintöjä tekoälyn käytöstä. Esimerkiksi verkkokaupan asiakaspalvelussa botti saattaa esittäytyä AI:ksi. Jos näet lehtijutun, jonka alla lukee “Sisältö on tekoälyn osittain tuottamaa”, ymmärrät, että julkaisija noudattaa AI Actin läpinäkyvyysvelvoitetta. Näitä merkintöjä ei tarvitse säikähtää – ne ovat siinä sinun oikeuksiesi vuoksi, jotta tiedät asioiden tilan.
  • Luottamus ja kriittisyys: AI Act pyrkii lisäämään luottamusta tekoälyyn, mutta samalla käyttäjän on hyvä säilyttää terve kriittisyys. Jos esimerkiksi kohtaat sisältöä, josta puuttuu maininta tekoälystä mutta epäilet sen aidosti olevan deepfake tai vääristelty, sinulla on syy kyseenalaistaa sen laillisuutta. Asetus luo raamit, mutta aina voi olla toimijoita, jotka eivät noudata sääntöjä. Niinpä jatkossakin on viisasta suhtautua kriittisesti liian täydellisiin nettivideoihin tai tarjouksiin, jotka vaikuttavat “liian hyviltä ollakseen totta”. AI Act antaa sinulle selkänojaa: voit ilmoittaa epäilyttävästä AI-toiminnasta viranomaisille, jotka voivat tutkia asian.
  • Omat oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet: Käyttäjänä sinulla on jo entuudestaan oikeuksia mm. tietosuojasäännösten nojalla, ja AI Act vahvistaa epäsuorasti joitain niistä. Esimerkiksi jos joudut automatisoidun päätöksenteon kohteeksi (sanotaan vaikka automaattinen kielto jossain palvelussa tekoälyn toimesta), GDPR takaa sinulle oikeuden pyytää ihmisen tekemää tarkistusta. AI Act ei suoraan lisää uutta yksilönoikeutta, mutta kun pyydät tällaista tarkistusta, nyt on todennäköisempää että kyseinen palveluntarjoaja on varautunut siihen ja hänellä on prosessi paikallaan (koska AI Act vaatii ihmisen valvonnan mahdollisuutta). Eli oikeuksiesi toteutuminen helpottuu.
  • Käyttäjän vastuu: On myös hyvä pohtia, onko tavallisella käyttäjällä itsellään jotain vastuuta AI Actin suhteen. Suoraan laki ei aseta velvoitteita yksityishenkilöille, jotka esimerkiksi rakentavat kokeeksi tekoälyohjelman omaan käyttöön. Kuitenkin, jos käyttäjä itse alkaa jakaa vaikkapa haitallista deepfake-materiaalia, joka rikkoo AI Actin henkeä (esim. manipuloivaa valevideota ilman merkintää), saattaa tämä törmätä muihin lakeihin (kuten kunnianloukkaus, disinformaatiosäädökset tms.). Vastuullinen tekoälyn käyttö koskee meitä kaikkia – vaikkei AI Act sakottaisi yksittäistä käyttäjää, on eettisesti suositeltavaa noudattaa samoja periaatteita: älä käytä tekoälyä vahingoittavasti tai harhaanjohtavasti.
  • Muutos vie aikaa: Käyttäjän on hyvä ymmärtää, että vaikka AI Act on hyväksytty, kaikki vaikutukset eivät näy heti yhdessä yössä. Esimerkiksi pienet start-upit saavat hieman siirtymäaikaa ja ohjeistusta sopeutua, joten jokin chatbot ei ehkä vielä alkuvuodesta 2025 ilmoita olevansa AI, mutta vuoden-parin sisällä todennäköisesti ilmoittaa. Sääntelyn voimaantulo on asteittaista. Niinpä kannattaa seurata uutisia ja olla ajan tasalla – mutta ei ole syytä hätiköidä tai pelätä, että jokin paljon käytetty palvelu katoaisi yhtäkkiä AI Actin vuoksi.

Käyttäjälle AI Act on taustalla vaikuttava turvaverkko. Sen paras lopputulos olisi, että keskivertokuluttaja tuskin huomaa koko lakia – kaikki vain toimii luotettavammin. Pieniä merkintöjä tai parannuksia saattaa havaita, mutta ideaali on, että sinun ei tarvitse huolehtia tekoälyn etiikasta jokapäiväisessä elämässäsi, koska laki on jo pakottanut palveluntarjoajat huolehtimaan siitä puolestasi.

AI Actin vaikutuksia eri toimialoille – konkreettisia esimerkkejä

AI Act koskettaa monia toimialoja eri tavoin. Alla on esimerkkejä siitä, miten asetus vaikuttaa joillakin erityisaloilla:

Henkilöstöhallinto ja rekrytointi (HR)

Monet yritykset käyttävät nykyään tekoälyä hakemusten esikarsinnassa tai työnhakijoiden profiilien arvioinnissa. AI Act luokittelee rekrytointiin, työsuhteisiin ja uralla etenemiseen käytettävät tekoälyjärjestelmät korkean riskin sovelluksiksi (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tämä tarkoittaa, että esim. CV-analysointialgoritmin tai videohaastattelujen AI-arviointityökalun tarjoajan on täytettävä korkean riskin vaatimukset: järjestelmän on oltava läpinäkyvä, siihen on sisällyttävä ihmisen valvonta, ja sen tulee olla bias-testattu ettei se syrji hakijoita (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act) (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). HR-osastolle (käyttöönottajana) tämä merkitsee, että heidän pitää ymmärtää käyttämänsä AI-työkalun rajoitukset ja pystyttävä selittämään päätöksiä hakijoille tarvittaessa. Myös työntekijöiden suoritusten seurantaan käytetyt AI-järjestelmät ovat korkeaa riskiä: esimerkiksi jos yritys käyttää tekoälyä analysoimaan myyntihenkilöiden tehokkuutta ja suosittelee potkuja vähiten tehokkaille, asetus vaatii, että tuo työkalu on tarkkaan valvottu ja ihminen tekee lopulliset päätökset, ei pelkkä algoritmi (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act).

Vaikutus: HR-toimialalla AI Act lisää läpinäkyvyyttä työnhakijoille (heille voidaan jatkossa kertoa suoraan, että “hakemuksesi analysoi tekoäly, mutta rekrytoija käy sen läpi ennen päätöstä”). Se myös pakottaa palveluntarjoajia, kuten rekrytointiohjelmistojen tekijöitä, parantamaan algoritmiensa tasa-arvoisuutta. Pahimmillaan huonosti suunnitellut “mustat laatikot” jäävät pois markkinoilta, kun taas reilut ja selittävät AI-työkalut yleistyvät, mikä hyödyttää sekä työnantajia että työnhakijoita luottamuksen kasvaessa.

Pankki- ja rahoitusala

Pankeissa ja rahoituspalveluissa tekoälyä käytetään mm. luottopäätösten tekoon, petosten havaitsemiseen, sijoitusneuvontaan ja asiakaspalveluchatteihin. AI Act vaikuttaa tähän sektoriin monin tavoin:

  • Luottoluokitus ja lainanhakuprosessi: Asiakkaan luottokelpoisuuden arviointi tekoälyllä on asetuksessa nimetty korkeaksi riskiksi (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Tämä tarkoittaa, että jos pankki käyttää AI-pohjaista päätöksentekoa lainan myöntämisessä (kuka saa asuntolainan, kuka ei), järjestelmän on täytettävä korkean riskin AI:n vaatimukset. Pankin pitää pystyä esittämään dokumentaatio algoritmin toiminnasta ja varmistaa, ettei se syrji esimerkiksi tiettyä asuinaluetta tai asiakasryhmää perusteettomasti. Lisäksi pankin on ilmoitettava asiakkaalle ainakin se, että päätöksenteossa hyödynnettiin automaatiota, ja tarjottava mahdollisuus kysyä lisätietoja.
  • Petosten torjunta: Ironisesti, AI Act ei luokittele finanssipetosten tunnistamista korkeaksi riskiksi, vaan luottopäätökset on rajattu sinne, paitsi jos tekoälyä käytetään nimenomaan petoksen havaitsemiseen (joka on positiivinen käyttötapaus, eikä suoraan määrää ihmisen oikeuksia). Niinpä pankit voivat jatkossakin melko vapaasti kehittää tekoälyjä luottokorttipetosten seurantaan tai rahanpesun tunnistamiseen – näissä toki on noudatettava muita lakeja, mutta AI Act ei tuo suuria lisäesteitä.
  • Algoritminen kaupankäynti ja sijoitus: Sijoitusten ja varainhallinnan puolella moni toimija hyödyntää tekoälyä vaikkapa pörssikaupan algoritmeissa tai asiakkaiden riskiprofiilin analyysissä. Näitä ei suoraan mainita AI Actissa korkeaksi riskiksi, elleivät ne liity esim. vakuutuksiin tai luottoihin. Useimmat sijoitus- ja kaupankäyntialgoritmit jäänevät vähäisen riskin kategoriaan (kunhan eivät manipuloi käyttäjiä). Kuitenkin, jos vaikkapa robo-advisor antaa automatisoituja sijoitussuosituksia kuluttajille, läpinäkyvyys on avainasemassa: asiakkaan pitäisi tietää puhuvansa botille ja ymmärtää, että suositus tulee algoritmilta.
  • Asiakaspalvelu ja markkinointi: Chatbotit pankkien asiakaspalvelussa ovat yleisiä – AI Act velvoittaa, että asiakas tietää juttelevansa botille (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Markkinoinnissa pankitkin käyttävät AI:ta (esim. tarjousten personointi). Niiden tulee varoa, ettei markkinointi mene “manipuloinnin” puolelle kielletyllä tavalla. Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien aggressiivinen profilointi AI:n avulla voisi teoriassa rikkoa asetusta, jos se aiheuttaa haittaa. Käytännössä pankkimarkkinoinnissa tämä voi tarkoittaa, ettei tekoälylle tule antaa ohjetta hyödyntää vaikka ikäihmisten yksinäisyyttä myydäkseen kalliita lainoja – se olisi eettisesti ja nyt myös juridisesti kyseenalaista.

Vaikutus: Rahoitusalalla AI Act vahvistaa jo olemassa olevaa suuntausta kohti avoimempaa tekoälyä päätöksenteossa. Asiakkaat voivat kokea saavansa reilumpaa kohtelua, kun algoritmit ovat valvottuja ja vaatimustenmukaisia. Pankkien on investoitava mallien selitettävyys- ja oikeudenmukaisuustesteihin, mikä lyhyellä aikavälillä lisää työtä mutta pitkällä aikavälillä pienentää esimerkiksi mainehaitan riskiä (vrt. tapaukset, joissa algoritmin on todettu syrjivän – nyt se pyritään estämään etukäteen). Sektori saa myös hyötyä, sillä kun asiakkaiden luottamus automaattisiin prosesseihin kasvaa, digitaaliset palvelut yleistyvät ja kustannussäästöjä syntyy.

Markkinointi ja media

Markkinointialalla tekoälyä hyödynnetään esim. kohdennetussa mainonnassa, sisällön generoinnissa (copywriting, kuvagenerointi), asiakassegmentoinnissa ja jopa virtuaalisten vaikuttajien luomisessa. AI Act vaikuttaa tähän kenttään seuraavasti:

  • Kohdennettu mainonta ja profilointi: Tekoälyn tekemä käyttäjien profilointi markkinointitarkoituksiin on sinänsä sallittua, mutta jos mainonnassa käytetään manipuloivia tekniikoita, jotka heikentävät käyttäjän päätöskykyä (esim. huomaamaton psykologinen painostus ostamaan), se voisi täyttää kielletyn manipulaation tunnusmerkistön (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Markkinoijien on siis oltava tarkkoja, etteivät AI-työkalut ylitä hienovaraista rajaa: mainonta on luonnostaan vaikuttamista, mutta AI Act kieltää haitallisen manipuloinnin. Käytännössä tavallinen personoitu mainos “sinä kun pidät lenkkeilystä, osta nämä kengät” ei ole kiellettyä, mutta jos AI syöttäisi alitajuisia signaaleja kuluttajalle ilman tämän huomaamista, se olisi. Tämä tosin on varsin äärimmäinen skenaario; tärkeämpää on, että markkinointiosastot tiedostavat AI-työkalujensa toimintatavat.
  • Sisällön generointi ja tekijänoikeus: Monet markkinoijat käyttävät generatiivisia malleja artikkeleiden, tuotekuvausten, kuvien tai videoiden tekoon. AI Act vaatii mallien tarjoajia noudattamaan tekijänoikeuksia (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act), mikä tarkoittaa että markkinointimateriaalia tuottavat AI-työkalut on koulutettava laillisesti hankitulla aineistolla. Tämä suojaa brändejäkin epäsuorasti, ettei heidän käyttämänsä työkalu varastaisi esim. kilpailijan suojattua sisältöä.
  • Deepfake- ja keinotekoiset vaikuttajat: Joissain kampanjoissa on kokeiltu virtuaalisia influenssereita tai “deepfake” -mainoskasvoja. AI Act sallii tämän, mutta edellyttää avoimuutta, jos yleisölle voisi syntyä käsitys, että henkilö on oikea. Eli, jos luot täysin fiktiivisen henkilön mainokseen tekoälyllä, etkä ilmoita missään sen olevan fiktiivinen, se saattaa rikkoa läpinäkyvyysvelvoitetta. Markkinoinnissa tosin usein ei ole ongelmaa sanoa, että hahmo on brändin luoma – se voi olla jopa osa kampanjaa. Mutta on hyvä tietää, että kuluttajilla on oikeus tulla informoiduksi, jotteivät he erehdy luulemaan tekoälyhahmoa oikeaksi henkilöksi.
  • Vaalimainonta ja poliittinen viestintä: Mainonnassa pitää olla erityisen varovainen politiikan ja mielipidevaikuttamisen alueella. AI Act nimittäin mainitsee vaaleihin vaikuttamisen yhtenä riskialueena: tekoäly, joka pyrkii vaikuttamaan äänestäjien käyttäytymiseen laajasti, voidaan katsoa kielletyksi (ainakin jos se on manipuloivaa) tai korkeaksi riskiksi (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act) (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Jos markkinointitoimisto käyttää tekoälyä poliittisessa kampanjassa, sen on varmistettava, ettei se syyllisty esim. piilovaikuttamiseen. Todennäköisesti vaalimainonnan osalta tullaan antamaan erillistä ohjeistusta, mutta markkinoijien on syytä omaksua erityinen varovaisuus AI-työkaluilla politiikan kontekstissa.

Vaikutus: Markkinoinnissa AI Act kannustaa läpinäkyvään ja rehelliseen tekoälyn käyttöön. Brändit, jotka käyttävät AI:ta sisällöntuotannossa, voivat avoimesti kertoa siitä – se voi jopa vahvistaa brändiä vastuullisena toimijana. Toisaalta pahamaineiset taktiikat, kuten bottiarmeijoiden käyttö mielipiteen muokkauksessa somessa, saavat nyt kovan jarrun (jos ne käyttävät tekoälyä sisällön tuottamiseen ja manipuloivat yleisöä, ne ovat laittomia). Markkinointi- ja mediatoimialalle asetuksen tuoma maineenhallinnallinen hyöty on merkittävä: kun villit deepfake- ja trollikampanjat suitsitaan, kuluttajat luottavat enemmän aitoon mainontaan. Reunatapauksissa juridinen raja voi olla häilyvä, mutta konservatiivinen linja on yrityksille turvallisin – ja se lienee myös kestävin strategia asiakassuhteiden kannalta.

Kuluttajateknologia ja elektroniikka

Kuluttajateknologiassa (kuten kodin elektroniikka, älylaitteet, autot) tekoälyä hyödynnetään laajasti: puhelimissa, kodinkoneissa, autojen ajamisen apujärjestelmissä, peleissä jne. Miten AI Act vaikuttaa näihin?

  • Älypuhelimet ja viihde-elektroniikka: Useimmat puhelimen älyominaisuudet (kameran AI, ääniavustajat Siri/Alexa, ennakoiva tekstinsyöttö) ovat vähäriskisiä eikä AI Act aseta niille suoraan vaatimuksia. Puheassistentit tosin kuuluvat chatbottiluokkaan siinä mielessä, että ne keskustelevat käyttäjän kanssa – joten nekin joutunevat ilmoittamaan olevansa tekoäly (tosin jokainen tietää Applen Sirin olevan tekoäly, mutta mahdollisesti käyttöehdoissa tai ensikäynnistyksessä tämä tuodaan esiin selkeämmin) (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Yksi poikkeus on sisällön suodatus: esim. pelikonsolien tai somealustojen moderointibotit. Jos ne automatisoidusti rajoittavat käyttäjän oikeuksia, niiden toiminnan on syytä olla läpinäkyvää. Yleisesti kuluttajaelektroniikan valmistajien kannattaa varmistaa, että laitteiden tekoäly on suunniteltu turvallisuus ja yksityisyys etunenässä, mutta tämä on jo pitkälti ollut alalla normina.
  • Pelit ja lelut: Lasten leluissa tekoälyn käyttö (esim. puhuva robottilelu) on noussut esiin eettisesti: AI Act kieltää manipuloimasta lapsia tekoälyllä (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Leluyrityksen on siis huolehdittava, ettei robottilelu suostuttele lasta vaarallisiin tekoihin tai ostamaan kalliita lisäosia tms. Pelien tekoäly (NPC-hahmot jne.) on pääosin harmitonta, mutta jos peli sisältää esim. rahapeliä tekoälyn ohjaamana, sitä valvotaan jo erikseen rahapelilainsäädännöllä. AI Act varmistaa, ettei pelien sisällä käytetä kiellettyjä tunteidenlukijoita tai manipulointia (kuvitellaan peli, joka huomaamattomasti säätää vaikeustasoa ja mainoksia pelaajan mielialan mukaan – tämä voisi mennä kyseenalaiseksi, mutta suora tunteiden tunnistus on kielletty esim. oppimisympäristöissä ja työssä, ei peleissä mainittu). Ehkä todennäköisempi vaikutus peleissä on deepfake-teknologian sääntely: jos pelissä näytetään oikean henkilön näköistä hahmoa tekoälyn voimin, se on todennäköisesti suojattu sopimuksin.
  • Autot ja liikkuminen: Autoista on tulossa yhä “älykkäämpiä”. Autonominen ajaminen on suoraan AI Actin fokuksessa: itseajavat autot tai kehittyneet kuljettajaa avustavat järjestelmät (ADAS) lasketaan korkean riskin AI:ksi, koska ne ovat turvallisuuskriittisiä (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Autonvalmistajien on jo nykyisin noudatettava ajoneuvojen turvallisuusstandardeja, ja AI Act tuo siihen päälle vaatimuksen mm. dokumentoida algoritmit ja varmistaa ne testein. Todennäköisesti monet auton tekoälytoiminnot tulevat käymään läpi kolmannen osapuolen arvioinnin (kuten tyyppihyväksyntäprosessi), ennen kuin auto saa EU:ssa myyntiluvan (EU AI Act Timeline: Key Dates For Compliance| Insights & Resources | Goodwin). Kuluttajalle tämä näkyy luultavasti siten, että autot ovat entistäkin testatumpia – ja mahdollisesti ohjekirjassa kerrotaan, että “Tämä ajoneuvo sisältää tekoälyjärjestelmän X, joka on vaatimustenmukainen EU AI Actin mukaan.” Muilla liikenteen alueilla (droonit, junien hallinta, liikennevalojen ohjaus AI:lla) on samankaltaiset korkean riskin velvoitteet, jotka vaikuttavat taustalla.
  • Kodinkoneet ja IoT: Älykodit, termostaatit, turvakamerat jne. joissa on tekoälyä (esim. liikkeentunnistus, oppiva lämpötilansäätö) ovat enimmäkseen vähäriskistä tavaraa. Poikkeus on, jos niissä on vaara aiheuttaa fyysistä haittaa: esimerkiksi keinoälyohjattu liesi tai ruoanvalmistusrobotti – jos sen virhe voisi aiheuttaa palon tai loukkaantumisen, se menee laitteena muuhun turvallisuussääntelyyn, ja AI Act pitää huolen, että sen AI-osakin on testattu. Kuluttajalle nämä vaikutukset eivät näy suoranaisesti, paitsi että laitteet ovat luotettavampia.

Vaikutus: Kuluttajateknologiassa suurin muutos on ehkä autojen ja vastaavien turvallisuuskriittisten laitteiden osalta, missä AI Act lisää valmistajien vastuuta. Monella muulla sektorilla asetus vain vahvistaa jo hyviä käytäntöjä. Kuluttajat voivat odottaa entistä turvallisempia, testatumpia älylaitteita, ja toisaalta heitä suojellaan esim. tunteisiin vaikuttavilta leluilta. Usein paras merkki AI Actin vaikutuksesta on se, että mitään dramaattista ei tapahdu: laitteet toimivat turvallisesti eikä otsikoihin nouse skandaaleja vastuuttomasta tekoälystä, koska ne on kitketty sääntelyllä pois.

Terveys ja lääketiede

Terveydenhuollossa tekoälyllä on valtavasti potentiaalia: diagnoosien tukena, lääkekehityksessä, hoidon personoinnissa, sairaalalogistiikassa jne. Tämä on myös ala, jossa riskit voivat olla hyvin konkreettisia (potilasturvallisuus) ja eettisiä (esim. päätökset hoidon saajista). AI Act vaikuttaa terveysalaan mm. näin:

  • Diagnostiikka- ja hoitolaitteet: Jos tekoäly on osa lääkinnällistä laitetta tai ohjelmistoa, jolla diagnosoidaan tai tehdään hoitopäätöksiä, se on korkean riskin tekoäly (koska se on turvallisuuskriittinen, ja se myös yleensä kuuluu lääkintälaitedirektiivin piiriin, mikä automaattisesti nostaa riskiluokitusta) (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Esimerkiksi kuvantunnistusalgoritmi, joka etsii syöpäkasvaimia röntgenkuvista, on korkean riskin AI. Käytännössä monet näistä ovat jo nykyään CE-merkittyjä lääkinnällisiä laitteita – AI Act lisää niille spesifisiä vaatimuksia kuten vaatimuksen tehdä perusoikeusvaikutusten arviointi (ajatellen tasa-arvoa: toimiiko algoritmi yhtä tarkasti eri etnisillä taustoilla?), ja rekisteröidä ne EU AI -tietokantaan. Valmistajien pitää laatia myös AI Act -mukainen dokumentaatio, vaikka paljon menee päällekkäin terveyslainsäädännön kanssa, pyritään välttämään tuplatyötä.
  • Hoitoon pääsyn algoritmit: Joissain maissa on kokeiltu tekoälyä priorisoimaan hoitojonossa olevia potilaita kiireellisyyden perusteella, tai päättämään kenelle annetaan elinsiirto ensin. Tällaiset ovat hyvin arkaluonteisia ja AI Act asettaa ne korkeaan riskiin (jos julkinen taho käyttää AI:ta päättämään palvelun saannista, se on korkea riski) (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Seurauksena on, että mahdollisesti edellytetään ihmisen tekemää lopullista päätöstä tällaisissa asioissa – tekoäly voi ehdottaa, mutta ihminen vahvistaa. Myös perusoikeusvaikutukset (onko algoritmi puolueeton) on arvioitava.
  • Terveysneuvontabotit: Yhä enemmän ihmiset käyttävät oirearviointisovelluksia tai terveyskyselybotteja. Ne lienevät “terveysneuvontaa” eivätkä lupaa diagnoosia, joten ne eivät ole lääkinnällisiä laitteita. AI Actin kannalta ne voisivat olla rajoitetun riskin (jos ne eivät suoraan vaaranna terveyttä, mutta huono neuvokaan voi olla riski). Joka tapauksessa, jos keskusteleva chatbot neuvoo potilasta, sen on kerrottava olevansa tekoäly eikä lääkäri. Jos se generoi vaikkapa hoitosuosituksia, suosituksissa voisi olla maininta “Tämä on tekoälyn tuottama ehdotus, konsultoi tarvittaessa lääkäriä”. On mahdollista, että kriittisimmät tapaukset luokitellaan kuitenkin korkeaksi riskiksi tulevaisuudessa, jolloin ne vaatisivat viranomaisarviointia.
  • Hallinnolliset ja tukiprosessit: Sairaaloissa AI auttaa vaikkapa resurssien optimoinnissa (leikkaussalien aikataulutus, tarvikkeiden hallinta). Nämä ovat vähäisen riskin sovelluksia, joissa AI Act ei tuota isoja vaatimuksia. Ne toki on hyvä dokumentoida ja seurata, mutta laki ei pakota.
  • Biometrinen tunnistus terveydenhuollossa: Jos sairaala käyttäisi kasvojentunnistusta potilaiden tunnistamiseen, se olisi korkean riskin (biometria), mutta sallittua, koska se ei ole lainvalvontaa eikä se kuulu kiellettyihin (ellei tunnistusta käytetä johonkin epäsoveliaaseen tarkoitukseen). Sen kanssa on noudatettava läpinäkyvyyttä ja tietosuojaa, mutta AI Act itsessään vain luokittelee sen riskilliseksi ja vaatii laatua.

Vaikutus: Terveyssektorilla AI Act tuo luotettavuuden leiman tekoälyratkaisuihin. Terveyden AI-kehittäjille se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä sekä lääkintälaite-asiantuntijoiden että uusien AI-valvojien kanssa – mutta se myös sujuvoittaa markkinoille pääsyä koko EU:ssa, kun kerran vaatimukset täyttää. Potilaille lopputulos on turvallisempi: voi luottaa, että AI-avusteinen diagnoosi on käynyt läpi asiantuntija-arvioinnit ennen käyttöönottoa. Myös vastuunjako selkeytyy: lääkärit pysyvät viime kädessä vastuussa päätöksistä, mutta heillä on parempia työkaluja käytössään, joiden laatu on varmistettu. Terveysalalla odotetaan, että AI Act voi jopa kiihdyttää innovaatioita – kun pelisäännöt on selvät, yritykset uskaltavat investoida kalliidenkin AI-hankkeiden kehitykseen tietäen, mitä reitti markkinoille on.

(Huom.: Myös muilla toimialoilla on erityispiirteitä – esimerkiksi lainvalvonnassa ja turvallisuusalalla AI Act asettaa tarkkoja ehtoja, kuten fundamental rights -arvioinnit ja tuomioistuimen luvat tiettyihin käyttötapauksiin (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Koulutussektorilla tulee vaatimuksia esim. kokeiden valvonta-AI:lle ja opiskelijoiden arviointijärjestelmille (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Julkishallinnossa aiemmin mainitut palveluiden kohdentamis- ja päätöksenteon AI:t ovat tiukasti säädeltyjä. Eli lähes jokaisella alalla, jossa AI koskettaa ihmisiä, AI Act tuo omat tarkennuksensa.)

Seuraukset ja sanktiot – mitä jos AI Actia rikotaan?

AI Act ei ole pelkkä suositus, vaan velvoittava säädös, jonka noudattamatta jättämisestä seuraa tuntuviakin sanktioita. Asetuksessa määritellään sakkojen enimmäistasot eri rikkomuksille, samoin kuin muita mahdollisia toimenpiteitä. Keskeiset seuraukset sääntöjen rikkomisesta:

  • Hallinnolliset sakot (”AI Act -sakkorakenne”): Asetus määrittää kolmiportaisen sakkomaksimin rikkomuksen vakavuuden mukaan:
    • Kiellettyjen käytäntöjen rikkominen: Jos toimija harjoittaa AI Actin kieltämiä tekoälykäytäntöjä (esim. ottaa käyttöön sosiaalisen pisteytyksen tai manipuloi käyttäjiä vakavalla tavalla), on luvassa kovimmat sanktiot. Maksimisakko on jopa 35 miljoonaa euroa tai 7 % yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta – riippuen kumpi on isompi (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Tämä on merkittävästi korkeampi kuin vaikkapa GDPR:n perusmaksimi (4 % liikevaihdosta). Tarkoitus on tehdä kieltojen rikkomisesta niin kallista, ettei kukaan edes harkitse niitä.
    • Korkean riskin velvoitteiden laiminlyönti ym. vaatimusten rikkominen: Jos yritys laiminlyö muut velvollisuudet (esim. ei tee riskinarviointia, ei pidä dokumentaatiota, ei noudata läpinäkyvyysvaatimuksia) mutta kyse ei ole kielletyn AI:n käytöstä, sakko voi olla enintään 15 miljoonaa euroa tai 3 % vuosiliikevaihdosta (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Tähän kategoriaan kuuluu valtaosa rikkomuksista – esimerkiksi jos korkean riskin AI tuodaan markkinoille ilman vaadittuja testauksia, tai jos vaikkapa generatiivisen AI:n tarjoaja jättää julkaisematta koulutusdatan yhteenvedon.
    • Viranomaisille valehtelu tai tietojen panttaaminen: Erikseen on säädetty, että jos yritys antaa vääriä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja valvoville viranomaisille tai ilmoitetuille laitoksille (esim. auditoinnissa), siitä voi seurata sakkoja enintään 7,5 miljoonaa euroa tai 1 % liikevaihdosta (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act) (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Tämä kannustaa olemaan rehellinen ja avoin – peittelyn yrittäminenkin voi käydä kalliiksi.
  • Sakkojen suhteellisuus ja lieventävät seikat: Asetus vaatii, että sakkojen on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Kansalliset viranomaiset päättävät tapauskohtaisesti sakon määrän. Ne huomioivat mm. yrityksen koon (pk-yrityksille on mainittu, että heidän taloudellinen kantokykynsä otetaan huomioon, eli heille voidaan määrätä suhteessa pienempiä sakkoja) (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Myös se, onko rikkomus tahallinen vai huolimattomuudesta johtuva, painaa vaakakupissa. Toistuvista rikkomuksista rangaistaan ankarammin. AI Act edellyttää, että EU-maat raportoivat komissiolle vuosittain, millaisia sakkoja on annettu (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act), mikä luo läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta rankaisemiseen.
  • Muut seuraamukset: Pelkkien rahallisten sakkojen lisäksi viranomaisilla on muitakin keinoja: voidaan antaa varoituksia ja vaatia tietyn puutteen korjaamista määräajassa. Market surveillance -viranomaiset voivat myös määrätä tuotteen poistettavaksi markkinoilta tai sen käyttö keskeytettäväksi, jos se ei täytä vaatimuksia ja aiheuttaa riskin. Esimerkiksi, jos havaitaan että jokin korkeaa riskiä oleva AI-järjestelmä johtaa jatkuvasti vaaratilanteisiin, viranomainen voi vetää sen myyntiluvan pois kunnes ongelma on korjattu. Äärimmäisessä tapauksessa, jos jokin kielletty järjestelmä on otettu käyttöön, viranomaiset voivat määrätä sen käytön lopetettavaksi välittömästi ja mahdollisesti takavarikoida laitteet tms. (Tässä mennään jo kansallisen lainsäädännön keinoihin, kuten uhkasakot, tuoteturvallisuuslain toimet jne., joita sovelletaan analogisesti AI:hin).
  • Vastuu ja vahingonkorvaukset: AI Act itsessään ei ole vahingonkorvauslaki, mutta EU valmistelee erillistä sääntelyä AI:n tuottamien vahinkojen korvaamisesta (ns. Liability for AI). Kuitenkin jo nykyisellään, jos tekoäly aiheuttaa vahinkoa (esim. turvallisuusriski toteutuu), vahingonkärsijä voi hakea korvausta oikeusteitse valmistajalta tai käyttäjäyritykseltä. AI Actin vaatimusten rikkominen voi toimia oikeudessa osoituksena laiminlyönnistä. Eli, jos yritys ei noudattanut asetusta ja siitä seurasi vahinko, se on huonommassa asemassa puolustautua.
  • Viranomaisten valvontakoneisto: Jokaiseen jäsenmaahan tulee nimetä toimivaltaiset viranomaiset AI Actin toimeenpanoa valvomaan (EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025 - Valtioneuvosto). Nämä viranomaiset tekevät tarkastuksia ja käsittelevät ilmoituksia. Lisäksi EU-tasolla AI-toimisto koordinoi valvontaa. Yrityksille tämä tarkoittaa, että sääntöjen noudattamista voidaan tarkastaa sekä kansallisesti että EU-yhteistyönä. Esimerkiksi, jos valmistat tekoälyjärjestelmää Suomessa, Suomen valvontaviranomainen (esim. Traficom tai Tukes – riippuu miten kansallisesti päätetään) voi tulla auditoimaan dokumenttejasi.
  • Maineen menetys: Sanktioiden ohella on syytä mainita myös mahdollinen mainehaitta. Kuten GDPR-sakoista näimme, nämä sanktiot voivat päätyä uutisotsikoihin. Tuskin yksikään AI-alan toimija haluaa olla ensimmäinen, jolle uutisoidaan “Yritys X:lle jättisakot EU:n tekoälyasetuksen rikkomisesta”. Joten pelotevaikutus on myös imagollinen – mikä kannustaa vapaaehtoisestikin ylittämään minimitason vaatimusten noudattamisessa.

Tiivistettynä: AI Actin rikkominen voi käydä yritykselle erittäin kalliiksi – jopa 7 % globaalista liikevaihdosta pahimmillaan (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act). Tämä on signaali siitä, kuinka vakavasti EU suhtautuu tekoälyyn liittyviin riskeihin. Asetus rinnastaa vakavimpien rikkomusten seuraamukset samaan luokkaan kuin kilpailuoikeuden tai tietosuojan raskaimmat sanktiot. Ideana ei ole kerätä sakkoja, vaan estä rikkomuksia ennalta pelotteen avulla. On parempi rakentaa compliance kuntoon nyt, kuin kohdata seuraamuspuoli myöhemmin.

Mahdollisuudet ja hyödyt – mitä positiivista AI Act tuo?

AI Act ei ole vain rajoituksia ja velvollisuuksia – se myös luo uusia mahdollisuuksia ja etuja sekä yrityksille että yhteiskunnalle:

  • Luottamus ja kysyntä: Suurin hyöty on ehkä abstrakti mutta voimakas: luottamuksen lisääntyminen tekoälyä kohtaan (AI Act | Shaping Europe’s digital future). Kun ihmiset tietävät, että tekoälyä valvotaan ja säännellään, he ovat halukkaampia käyttämään sitä. Tämä voi kasvattaa tekoälypohjaisten tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Esimerkiksi, jos ennen epäilit tekoälyautoa turvallisuuden takia, AI Actin myötä voit luottaa, että auto on käynyt läpi tarkan seulan, ja todennäköisemmin harkitset sen ostoa. Luottamus = käyttö + kysyntä, mikä on hyväksi vastuullisille AI-yrityksille.
  • Yhdenmukaiset pelisäännöt EU-markkinoilla: Yrityksille EU on suuri yhtenäinen markkina, ja AI Act tarjoaa yhden sääntökirjan koko alueelle (EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025 - Valtioneuvosto). Tämä on iso etu verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen jäsenmaa loisi omat AI-sääntönsä – nyt ei tarvitse navigoida 27 erilaisen lain viidakossa. Kertaalleen asetuksen vaatimukset täyttämällä voi toimia missä tahansa EU:ssa. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa pitkällä aikavälillä ja antaa selkeyttä investoinneille. (Myös kolmansien maiden toimijoille viesti on: haluatko EU-markkinoille? Tässä säännöt, ole hyvä. Ei epävarmuutta siitä, mitä ehkä vaaditaan.)
  • Parempilaatuisia AI-tuotteita: Vaatimukset kuten riskienhallinta, dokumentointi ja ihmisen valvonta eivät vain suojele käyttäjiä – ne voivat myös parantaa itse tuotteita. Prosessi pakottaa kehittäjät tunnistamaan heikkouksia ja korjaamaan ne jo etukäteen. Lopputuloksena on robustimpi ja laadukkaampi järjestelmä. Yrityksen näkökulmasta tämä voi vähentää bugien ja katastrofaalisten virheiden riskiä tuotteen julkaisun jälkeen (koska ne on karsittu ennakkoon), mikä säästää kustannuksia pitkällä tähtäimellä (vähemmän takaisinvetoja tai oikeusjuttuja).
  • Kilpailuetu vastuullisuudesta: Yritykset, jotka omaksuvat AI Actin periaatteet voivat markkinoida tekoälyratkaisujaan ”EU Trustworthy AI” -hengessä. Tämä on analogista kuin ympäristösertifikaatit tai tietoturvamerkinnät – asiakkaat, erityisesti yritys- ja julkishallinnon asiakkaat, arvostavat vaatimustenmukaisuutta. On helppo kuvitella tarjouspyyntöjä, joissa yhtenä kriteerinä on AI Act -compliance. Joten edelläkävijäyritykset saavat mainetta luotettavuudesta ja voivat käyttää sitä myyntivalttina.
  • Innovaatioiden tukimekanismit: AI Act ei ole vain keppi, siinä on myös porkkanoita. Regulaatiosandboxit (hiekkalaatikot) tarjoavat ympäristön innovoida vapaammin. EU ja jäsenmaat priorisoivat pk-yritykset näihin, mikä voi synnyttää uutta yrittäjyyttä ja kokeiluja, joita muuten ei uskaltaisi tehdä tiukan lainsäädännön pelossa (Small Businesses’ Guide to the AI Act | EU Artificial Intelligence Act). Lisäksi EU aikoo rahoittaa koulutusta ja tukiohjelmia AI Actin piirissä – osa AI Act -pakettia on myös AI Innovation Package, jonka avulla pieni toimija saa apua sekä teknologian että lainsäädännön kanssa (AI Act | Shaping Europe’s digital future).
  • Standardointi ja yhteentoimivuus: Kun vaatimuksia yhdenmukaistetaan, syntyy tarve konkreettisille standardeille (esim. mitä tarkoittaa "riittävä tarkkuus" eri sovelluksissa). Standardointiorganisaatiot (CEN, CENELEC, ISO…) tulevat julkaisemaan uusia AI-standardeja, ja yritykset mukana kehittämässä niitä voivat vaikuttaa tuleviin käytäntöihin. Standardit helpottavat myös yhteentoimivuutta: esim. kun dokumentaatiolle on standardimuoto, se sujuvoittaa infojen vaihtoa toimijoiden välillä (kuvittele “AI-järjestelmän tuoteseloste” -formaatti, jota kaikki käyttävät – säästää aikaa integraatioissa).
  • Kuluttajien parempi käyttäjäkokemus: Kun läpinäkyvyys ja käyttöymmärrys paranevat, kuluttajat saavat enemmän irti palveluista. Esim. jos chatbot kertoo olevansa botti, käyttäjä osaa mukauttaa kysymyksiään ja odotuksiaan – ehkä pyytää yhdistämään ihmisasiakaspalvelijaan, jos asia on monimutkainen. Tämä vähentää turhautumista. Samoin AI Act kannustaa tekemään käyttöliittymistä sellaisia, että ihminen ymmärtää tekoälyn ehdotukset (selitettävyyttä edistetään vaatimuksella ihmisen valvonnasta ja tiedonantovelasta deployerille, joka välittynee loppukäyttäjälle asti). Näin käyttäjäkokemus paranee: AI tuntuu enemmän yhteistyökumppanilta eikä mystiseltä mustalta laatikolta.
  • EU:n asema ja vienti: Strategisesti AI Act voi asemoida EU:ta luotettavan tekoälyn kärkialueena. Jos EU onnistuu luomaan toimivan mallin, tästä voi tulla ”AI:n GDPR”, jota muut seuraavat. Suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset, jotka jo toimivat tämän lain alaisuudessa, saattavat löytää itsensä kilpailijoita edellä, kun muuallakin aletaan vaatia samaa tasoa. Esimerkiksi, jos Yhdysvalloissa iso asiakas haluaa varmistaa AI-toimittajansa vastuullisuuden, se saattaa valita eurooppalaisen firman, koska nämä on jo valmiiksi marinoitu tiukassa sääntelyssä. Näin sääntely voi epäsuorasti lisätä EU-yritysten vientivalttia.
  • Uudet markkinat ja palvelut: Aina kun tulee monimutkainen laki, syntyy uusia palvelutarpeita. Odotettavissa on kasvu esimerkiksi AI-auditointi- ja konsultointipalveluissa – yritykset voivat kaupallistaa osaamistaan auttaakseen muita noudattamaan AI Actia. Samoin teknisiä ratkaisuja vaatimusten täyttämiseen (esim. työkaluja dokumentaation automaatioon, datasertifiointiin, mallinseurantaan) alkaa ilmestyä. Tämä luo liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti asiantuntijataloille ja SaaS-yrityksille. Eli metatasolla, AI Act kasvattaa tarvetta AI-governance-teknologialle – josta voi tulla aivan oma ekosysteeminsä.

Yhteenveto: AI Actin myötä “vastuullinen tekoäly” voi kehittyä eurooppalaiseksi laatubrändiksi, josta hyötyvät niin yritykset (kilpailuetu, markkinan kasvu) kuin käyttäjät (parempia, turvallisempia palveluita). Vaikka lain noudattaminen vaatii työtä, sen tavoitteena on luoda kestävä pohja tekoälyn pitkän aikavälin menestykselle. Avoimuus ja luottamus ruokkivat innovaatioiden hyväksyntää, mikä lopulta on kaikkien – niin yritysten, kuluttajien kuin yhteiskunnan – etu.

Yhteenveto

Euroopan tekoälyasetus (AI Act) on historiallinen lainsäädäntökokonaisuus, joka määrittelee selkeät pelisäännöt tekoälyn kehittämiselle ja käytölle EU:ssa. Sen riskiperusteinen lähestymistapa varmistaa, että vaarallisimmat tekoälyn muodot kielletään, korkeariskiset sovellukset tuodaan hallitusti markkinoille tiukoin turvatoimin, ja suurin osa innovatiivisista arkipäivän AI-ratkaisuista saa jatkossakin kukoistaa vapaasti. Asetus asettaa laajoja velvoitteita tekoälypalveluiden tarjoajille – riskienhallinnasta dokumentaatioon ja läpinäkyvyydestä ihmiskeskeisyyteen – mutta samalla se mahdollistaa uusien vastuullisten palveluiden synnyn ja tukee erityisesti pk-yrityksiä sopeutumaan. Tavalliselle käyttäjälle AI Act tarkoittaa parempaa suojaa ja tietoa: tekoälyltä voi odottaa luotettavuutta, ja sen läsnäolo on entistä näkyvämpää aina kun se vaikuttaa käyttäjän päätöksiin.

Liiketoiminnalle AI Act tuo uuden regulaation aikakauden, jossa tekoälyn laatu ja eettisyys ovat kilpailukyvyn avaintekijöitä. Asetuksen noudattamatta jättämisestä seuraa kovia sanktioita, mikä alleviivaa sen merkitystä. Toisaalta ne, jotka panostavat ennakoivasti complianceen, voivat hyödyntää kasvavaa luottamusta ja yhtenäisiä markkinoita edukseen. Monilla toimialoilla – HR:stä pankkiin, terveydestä teknologiaan – AI Act asettaa tarkempia vaatimuksia, mutta myös poistaa epävarmuutta siitä, “mitä saa tehdä ja mitä ei”.

Euroopan unioni tavoittelee AI Actilla tasapainoa: turvallista, ihmiskeskeistä tekoälyä, joka samalla edistää innovaatioita ja kilpailukykyä. Yrityksille tämä tarkoittaa matkaa, jossa on otettava juridiset kompassit mukaan teknologian kehitykseen. Käyttäjille se lupaa, että tekoälyn aikakaudellakin heidän oikeutensa ja turvallisuutensa pidetään keskiössä. Kaiken kaikkiaan AI Act rakentaa perustaa luottamukselle – sille, että voimme hyödyntää tekoälyn potentiaalin täysimääräisesti ilman että joudumme luopumaan eurooppalaisista arvoista ja oikeuksista (AI Act | Shaping Europe’s digital future).

Lähteet: Euroopan unionin tekoälyasetus, virallinen teksti (2024); The AI Act Explorer -sivusto (artificialintelligenceact.eu) ja siihen sisältyvät yhteenvedot (High-level summary of the AI Act | EU Artificial Intelligence Act) (AI Act | Shaping Europe’s digital future) (Article 99: Penalties | EU Artificial Intelligence Act); Euroopan komission AI Act -esittelymateriaalit (AI Act | Shaping Europe’s digital future) (AI Act | Shaping Europe’s digital future); Suomen työ- ja elinkeinoministeriön tiedote AI Actin voimaantulosta (EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025 - Valtioneuvosto) (EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025 - Valtioneuvosto); Lawder Oy:n AI Act -katsaus suomeksi (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu) (EU:n tekoälyasetus: Riskiluokat, vaatimukset ja aikataulu); Goodwin-yhtiön katsaus AI Actin aikatauluun (EU AI Act Timeline: Key Dates For Compliance| Insights & Resources | Goodwin).

Lue lisää

Mikä on AI regulatory sandbox ja mitä EU edellyttää – sekä missä mennään Suomessa?

Mikä on AI regulatory sandbox ja mitä EU edellyttää – sekä missä mennään Suomessa?

Yksi EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) kiinnostavimmista ja käytännönläheisimmistä innovaatioista on niin sanottu AI regulatory sandbox. Se on hallitusti valvottu testiympäristö, jossa yritykset voivat kehittää, testata ja validoida tekoälyjärjestelmiään ennen kuin ne tuodaan markkinoille – yhdessä viranomaisen kanssa. Sandbox tarjoaa mahdollisuuden testata sääntelynmukaisuutta, saada ohjausta viranomaisilta ja jopa kiihdyttää markkinoillepääsyä. Tämä

Kirjoittanut Ilari Schmidt
PK-yrityksen opas EU:n AI Actiin: Oleelliset asiat yrityksen näkökulmasta

PK-yrityksen opas EU:n AI Actiin: Oleelliset asiat yrityksen näkökulmasta

Viittasin aiemmassa laajassa tietopaketissani kattavasti siihen, mitä EU:n tekoälyasetus (AI Act) pitää sisällään – riskiluokittelusta konkreettisiin esimerkkeihin eri toimialoilta. Tässä blogitekstissä haluan tarjota sinulle tiiviin käytännön katsauksen erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että saat nopeasti käsityksen siitä, mitä AI Act tarkoittaa arjen tasolla, mitä se vaatii sinulta ja mitä hyötyjä

Kirjoittanut Ilari Schmidt