Miten kertoa hyvä tarina helposti

Miten kertoa hyvä tarina helposti

Oletko koskaan yrittänyt kertoa hyvää tarinaa, mutta homma tuntuu takkuavan? Uskon, että melkein jokainen meistä on kokenut sen turhautumisen. Olen huomannut asiakkaideni kanssa toimiessa, että hyvät jutut muistetaan pitkään – mutta miten niistä tehdään lyhyitä, toimivia ja helposti seurattavia? Hyvä juttu: tarinankerronta ei ole rakettitiedettä. Riittää, että keskityt olennaisiin asioihin ja annat palaa.

Ajattelin ennen, että tarinankerrontaan tarvitaan iso kasa taustatutkimusta ja kikkailua. Tarpeeksi monta kertaa mokattuani tajusin, että homma oikeasti toimii viidellä perusluvulla: paikka, toimet, ajatukset, tuntemukset ja dialogi. Sovella näitä simppeleitä “temppuja” – ja huomaat, miten tarinasi lähtee rullaamaan.

Alla näet lyhyen esimerkin John Kinsistä (joo, se tyyppi, joka heittää sinut keskelle tilannetta ilman turhaa jaarittelua). Katsotaan, miten hän hoitaa homman niin, että kuulija suorastaan imeytyy tarinan sisään.

Esimerkki: John Kinsin lyhyt lentokenttäkeissi

John ei sano: “Menin tulliin ja virkailija kyseli yhtä sun toista.” Ei, hän vie sut suoraan jonoon Emily Bluntin kanssa. Tarina voi mennä näin:

“Kävelin tulliin, virkailija tiirasi passiani ja kysyi: ‘Miksi tulet maahan?’ Vastasin: ‘Vaimoani tapaamaan.’ Sitten se tyyppi tokaisi: ‘Onko hän näyttelijä?’ Hymähdin: ‘On. Hän on Emily Blunt.’”

Näetkö, miten ytimekästä? John ei selitä turhia, vaan pudottaa sinut suoraan kohtaukseen. Tällainen lyhyt, suora tyyli pitää yllä mielenkiintoa eikä uuvuta ketään pitkillä alkulämmittelyillä.

Tekniikka 1: Sijainti

Ensimmäinen “temppu” on sijainti. Kerro heti, missä tarinan tapahtumat sijoittuvat. Ihmiset rakastavat visuaalisuutta – jo yksi nopea kuvailu riittää. Se voisi olla:

Hyvä esimerkki:
“Olin aamuhämärässä bussipysäkillä, kun huomasin tutun hahmon.”

Tässä ei tarvitse liikaa jaaritella penkkien väriä tai mainoskylttien sijaintia. Lyhyt huomio paikasta riittää virittämään tunnelman.

Tekniikka 2: Toiminnot

Seuraavaksi kerrot, mitä konkreettista tapahtuu. Toiminnot vievät tarinaa eteenpäin ja pitävät lukijan tai kuulijan hereillä.

Hyvä esimerkki:
“Ryntäsin ajatuksissani kohti bussia, meinasin kompastua laukkuuni ja huusin kuskille: ‘Oota sekunti!’”

Näin annat kuulijan ihan kuin seurata kameraa, joka zoomaa tapahtumiin. Vältä liikoja taustoituksia (kuten mitä söit aamupalaksi), jos ne eivät palvele itse käännettä.

Tekniikka 3: Ajatukset

Ajatukset ovat sitä pään sisäistä pulinaa, joka vie tarinaa syvemmälle. Ne näyttävät, mitä todella koet.

Esimerkki (ajatus):
“Mielessäni välähti: ‘Voi vitsi, nyt mokaan taas kaiken!’”

Moni meistä jättää ajatukset pois ja kertoo pelkät faktat. Mutta kun sanot ääneen sen pienen “apua”-fiiliksen, kuulija samaistuu. Älä kuitenkaan sorru tekotaiteellisiin pohdiskeluihin, kuten: “Pohdin eksistentiaalista merkitystäni.” Pidä arkikielellä ja lyhyenä.

Tekniikka 4: Tuntemukset

Ajatukset ja tuntemukset ovat eri juttu. Ajatukset kuuluvat pään sisään, tuntemukset näkyvät kehossa. Esimerkiksi:

Ajatus:
“Äh, taisin myöhästyä.”

Tuntemus:
“Kämmenet alkoi hikoilla, ja henkäisin syvään.”

Tämä ero on tärkeä, sillä kehon reaktioiden kuvaaminen antaa tarinalle uuden ulottuvuuden. Se tekee tapahtumista inhimillisempiä ja herättää empatiaa. Jos sanot vain “Olin jännittynyt,” kuulija ei näe sitä mielessään. Kerro mieluummin, miten jännitys näkyi eleissä tai äänensävyn muutoksessa.

Tekniikka 5: Dialogi

Dialogi on tuskin mikään salaisuus, mutta sen voima usein unohtuu. Se antaa tarinalle eloa. Kauhea virhe on jaaritella ympäriinsä ilman dialogia – kuulija kaipaa vuoropuhelua.

Hyvä esimerkki:

Minä: “Piditkö esityksestäni?”
Pomo: “Tää on paras veto, mitä oon nähnyt vähään aikaan!”

Näin pienillä repliikeillä saat aikaan kohtauksen, jossa lukija näkee tai kuulee keskustelun päässään. Vältä kuitenkin liian pitkiä monologeja, joissa hahmo höpisee sivukaupalla. Pudota dialogia kuin kärpäsen paskan jatkokerroksia – lyhyinä annoksina, jotka pysäyttävät huomion oikeaan kohtaan.

Yhteenveto: Ytimessä viisi avainta

Kun pistät nämä viisi temppua testiin, tarinasi muuttuu ihan eri tasolle. Vielä kerran lyhyesti:

1. Sijainti – Missä olet? Kerro se parilla sanalla.
2. Toiminnot – Mitä konkreettista teet tai näet tapahtuvan?
3. Ajatukset – Mitä päässäsi liikkuu juuri silloin?
4. Tuntemukset – Miten reaktiosi näkyvät kehon tasolla?
5. Dialogi – Lyhyitä, teräviä repliikkejä, joilla hahmot heräävät henkiin.

Yhdistämällä nämä tuttavalliseen kerrontatyyliin saat tarinan, joka on kuin hyvä kahvittelu – lyhyt, tiivis ja jättää makua.

Kehittyneemmät temput

Kun peruspaketti on hallussa, voit lisätä pieniä käänteitä, vertauskuvia ja jopa yllätysmomentteja. Esimerkiksi:

• Pieni juonenkäänne: “Ennen kuin ehdin huokaista helpotuksesta, puhelin soi...”
• Metafora: “Tuntui kuin olisin yrittänyt uida kahvikupissa – mahdotonta, mutta pakkohan se oli yrittää.”

Nämä ovat kuin mausteita: käytä harkiten, niin saat yleisön pysymään varpaillaan. Joskus yksikin odottamaton käänne nostaa tarinan kymmenen pykälää korkeammalle.

Aloita tarinasi jo tänään

Parhaat tarinat syntyvät tekemällä ja rohkeasti mokailemalla. Voi olla, että aluksi homma tökkii. Mutta älä huoli, kaikki me olemme käyneet saman prosessin läpi. Ja hyvä puoli on, että tarinankerronta paranee treenillä – siinä missä kuntokin.

Heitä kommenttiin oma tarinasi, niin annan rehellisen palautteen – lupaan olla heittämättä tomaatteja. Ja jos haluat vielä lisää vinkkejä, pistä hakusanoiksi “tarinankerrontatekniikat,” “helppo tarinankerronta” tai “näytä tunteet tarinassa.” Niillä lisäät kerrontataitojasi ihan uudelle tasolle.

Hyvää kirjoittamista ja kertomista – nyt on sinun vuorosi loistaa!