Pölli tästä yksinkertainen markkinointisuunnitelma

Jos haluat vain markkinointisuunnitelma pohjan skippaa löpinät ja pölli se tämän artikkelin lopusta.

Pölli tästä yksinkertainen markkinointisuunnitelma

Oletko koskaan tuntenut, että markkinointi on kuin sumussa tarpomista? Otat yhden askeleen sinne, toisen tänne, kokeilet vähän somea, lähetät satunnaisia sähköposteja ja toivot parasta? Tunnistan tunteen. Olen itse joskus ollut tuossa samassa tilanteessa, kun perustin ensimmäistä yritystäni. Homma kaatui lopulta siihen, etten osannut markkinoida palveluani oikein - minulla ei ollut selkeää suunnitelmaa.

Liiketoiminnan pyörittäminen ilman markkinointisuunnitelmaa on kuin yrittäisi ajaa Helsingistä Rovaniemelle ilman tieviittoja. Saatat lopulta päästä perille, mutta olet todennäköisesti kiertänyt turhan mutkan Kuopion kautta ja kuluttanut enemmän bensaa kuin oli tarkoitus. Samat resurssit, aika ja raha, valuvat hukkaan myös markkinoinnissa ilman kunnon suunnitelmaa.

Haluatko kasvattaa myyntiäsi ja saavuttaa liiketoimintatavoitteesi tehokkaammin? Minä ainakin halusin, ja siksi olen vuosien varrella oppinut tekemään tehokkaita markkinointisuunnitelmia. Tässä blogissa jaan seitsemän askelta, joiden avulla sinäkin voit luoda toimivan markkinointisuunnitelman ja nähdä konkreettisia tuloksia nopeasti.

1. Yrityksesi lähtökohta: Missä olet nyt ja mihin olet menossa?

Kun aloitin nämä freelancer hommat vuosia sitten, ensimmäinen virheeni oli hypätä suoraan toimintaan ilman selkeää käsitystä siitä, missä olin ja mihin olin menossa. Tuloksena oli paljon työtä ilman näkyviä tuloksia. Älä tee samaa virhettä.

Aloita tekemällä rehellinen SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats). Kuulostaa ehkä vanhanaikaiselta, mutta toimii edelleen erinomaisesti. Listaa paperille tai exceliin yrityksesi vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tässä ei kannata kaunistella - ole brutaalin rehellinen itsellesi.

Käytän tässä esimerkkinä omaa tekoälypuolen asiantuntijatoimintaa, jota olen käynnistämässä. Omalla kohdallani vahvuuksiin listasin teknisen osaamisen ja kyvyn selittää monimutkaisia asioita yksinkertaisesti. Heikkouksiin kirjasin rajallisen aikaresurssien puutteen ja verkostojen vähäisyyden. Mahdollisuuksiin merkitsin tekoälyn kasvavan kysynnän, ja uhkiin isot, vakiintuneet toimijat alalla.

Tämän jälkeen määrittele konkreettiset tavoitteet. Ei riitä, että sanot "haluan kasvattaa myyntiä". Määrittele tarkat luvut: "Haluan kasvattaa myyntiä 30% seuraavan 6 kuukauden aikana" tai "Tavoitteeni on hankkia 5 uutta pitkäaikaista asiakasta tämän vuosineljänneksen aikana". Näin tiedät tarkalleen, mihin tähtäät.

2. Kohderyhmä: Kenelle myyt ja miten tavoitat heidät?

Tuntuuko sinusta joskus, että markkinoit kaikille etkä kenellekään? Minusta tuntui. Siksi yksi tärkeimmistä opeistani on ollut kohderyhmän tarkka määrittely.

Luo ostajapersoonia, jotka kuvaavat ihanteellisia asiakkaitasi. Älä tyydy vain demografisiin tietoihin kuten "35-45-vuotias helsinkiläinen nainen". Mene syvemmälle: mitä haasteita hän kohtaa päivittäin? Mikä pitää häntä öisin hereillä? Mitä sosiaalisen median kanavia hän käyttää? Mitä blogeja hän lukee?

Kun tein tämän harjoituksen omalla kohdallani, loin "Toimitusjohtaja-Tepon" - pienen yrityksen johtajan, joka tietää, että tekoäly voisi auttaa hänen liiketoimintaansa, mutta ei tiedä mistä aloittaa. Hän pelkää jäävänsä jälkeen kilpailijoista, jos ei ota tekoälyä käyttöön, mutta pelkää myös resurssien hukkaamista vääriin ratkaisuihin.

Tällaisen persoonan luominen auttoi minua kohdentamaan markkinointini huomattavasti tarkemmin. Aloin puhua suoraan Tepon kaltaisille ihmisille, heidän kielellään ja heidän ongelmiaan ratkaisten. Tulos: huomattavasti parempi vastausprosentti yhteydenottoihini.

3. Markkinointistrategia: Miten saavutat tavoitteesi?

Markkinointistrategia kuulostaa hienolta, mutta pohjimmiltaan kyse on yksinkertaisesta asiasta: miten aiot saavuttaa tavoitteesi? Tässä kohtaa puhutaan usein markkinointimixistä eli 4P-mallista: tuote (Product), hinta (Price), jakelu (Place) ja markkinointiviestintä (Promotion).

Otetaan esimerkki omasta elämästäni. Kun lanseeraan tekoälykoulutuspakettini (tuote), minun pitää päättää, millä hinnalla myyn sitä (hinta), missä kanavissa tarjoan sitä (jakelu) ja miten kerron siitä potentiaalisille asiakkaille (markkinointiviestintä).

Tuotteen osalta kiinnitän huomiota sisällön laatuun ja käytännönläheisyyteen. Hinnoittelussa päätän kokeilla kahta eri hintapistettä - peruspakettia aloittelijoille ja premium-pakettia edistyneemmille käyttäjille. Jakelun osalta päädyn verkkopohjaiseen alustaan, joka mahdollistaa helpon pääsyn materiaaleihin ajasta ja paikasta riippumatta.

Markkinointiviestinnässä käytän kolmea kanavaa: LinkedIn-artikkelisarjaa, jossa jaan perustietoa aiheesta, sähköpostimarkkinointia aiemmille kontakteilleni sekä webinaareja, joissa annan maistiaisia koulutuksen sisällöstä.

Tärkeintä on valita kanavat, joissa kohderyhmäsi viettää aikaa. Ei ole järkeä panostaa TikTokiin, jos asiakkaasi ovat B2B-yritysten päättäjiä, jotka viettävät aikansa LinkedInissä. Keskity 2-3 kanavaan ja tee ne kunnolla, sen sijaan että yrittäisit olla kaikkialla.

4. Budjetti ja resurssit: Paljonko markkinointiin on varaa panostaa?

Muistan, kuinka alkuaikoina tein sen klassisen virheen, että ajattelin "markkinoin sitten kun on rahaa". Totuus on, että markkinointi on investointi, ei kulu. Ilman markkinointia ei tule myyntiä, ja ilman myyntiä ei tule rahaa markkinointiin. Noidankehä, josta on vaikea päästä ulos.

Jopa pienellä budjetilla voi tehdä tehokasta markkinointia. Aloita laskemalla, paljonko voit sijoittaa markkinointiin kuukausittain. Monet käyttävät nyrkkisääntöä, jonka mukaan 5-10% liikevaihdosta pitäisi suunnata markkinointiin. Kasvuyritykset saattavat käyttää jopa 20%.

Omalla kohdallani olen suunnitellut alkuvaiheessa panostaa 500 euroa kuukaudessa markkinointiin. Se ei ole paljon, mutta jaan sen tarkkaan: 200€ LinkedIn-mainontaan, 200€ hakusanamainontaan Googlessa ja 100€ muihin kuluihin

Muista myös ajalliset resurssit. Vaikka sinulla olisi rahaa ulkoistaa markkinointi, tarvitset silti aikaa suunnitteluun ja seurantaan. Itse olen varannut kalenteristani 5 tuntia viikossa pelkkään markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se tuntui aluksi paljolta, mutta uskon, että maksaa itsensä nopeasti takaisin.

5. Toteutus ja seuranta: Miten viet suunnitelman käytäntöön ja mittaat tuloksia?

Suunnittelussa on helppo innostua ja kirjoittaa ylös kaikenlaisia hienoja ideoita. Mutta kuten sanonta kuuluu: "Suunnitelma ilman toteutusta on vain toiveajattelua". Olen oppinut tämän kantapään kautta.

Luo konkreettinen aikataulu markkinointitoimenpiteillesi. Merkitse kalenteriisi, milloin teet mitäkin. Minä käytän yksinkertaista Google Sheets -taulukkoa, jossa on viikkokohtainen suunnitelma: maanantaina kirjoitan blogin, keskiviikkona jaan sen somessa ja perjantaina tarkistan tulokset.

Mittaaminen on kriittisen tärkeää. Jos et mittaa tuloksia, et tiedä mikä toimii ja mikä ei. Määrittele selkeät KPI:t (Key Performance Indicators) eli suorituskykymittarit jokaiselle toimenpiteelle.

Omassa markkinoinnissani seuraan näitä mittareita: * Verkkosivuliikenne: Kävijämäärä, sivuilla vietetty aika, välitön poistumisprosentti * Liidien määrä: Kuinka moni jättää yhteystietonsa tai lataa materiaalini * Konversiot: Kuinka moni liideistä muuttuu maksavaksi asiakkaaksi * ROI (Return on Investment): Kuinka paljon tuottoa saan jokaisesta markkinointiin sijoitetusta eurosta

Käytän Google Analyticsia ja CRM-järjestelmääni näiden seurantaan. Tarkistan luvut viikoittain ja teen kuukausittain syvemmän analyysin. Jos jokin kanava ei tuota tulosta, olen valmis lopettamaan sen ja siirtämään resurssit toimiviin kanaviin.

6. Markkinointisuunnitelman dokumentointi ja esitysmuoto

Tunnistan itsessäni edelleen taipumuksen pitää suunnitelmia pääni sisällä. "Kyllä minä muistan" on lause, joka on johtanut moneen unohdukseen. Siksi dokumentointi on tärkeää.

Markkinointisuunnitelmasi kannattaa dokumentoida niin, että se on helppo jakaa myös muille. Jos työskentelet tiimissä, suunnitelman pitää olla sellainen, että kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla.

Itse olen kokeillut erilaisia työkaluja, ja minulle toimii parhaiten Canvan kaltaiset visuaaliset työkalut. Niillä voin luoda infografiikkoja, aikajanoja ja esityksiä, jotka tekevät suunnitelmasta helposti ymmärrettävän. Vaihtoehtoisesti Google Docs tai jopa PowerPoint toimivat hyvin.

Muista pitää dokumentti elävänä - päivitä sitä säännöllisesti havaintojesi perusteella. Markkinointisuunnitelma ei ole kiveen hakattu, vaan se elää ja kehittyy liiketoimintasi mukana.

7. Yhteenveto: Tärkeimmät opit ja jatkotoimenpiteet

Tuntuuko tämä kaikki ylivoimaiselta? Tuttu tunne. Minäkin olen ollut siinä tilanteessa, jossa markkinointi tuntuu liian monimutkaiselta ja aikaa vievältä. Mutta luota minuun - kun pilkot sen näihin seitsemään askeleeseen, homma alkaa tuntua hallittavalta.

Aloita pienestä. Käytä yksi päivä SWOT-analyysiin ja tavoitteiden määrittelyyn. Seuraavana päivänä mieti kohderyhmääsi. Etene askel kerrallaan, äläkä yritä tehdä kaikkea kerralla.

Muista, että markkinointi on prosessi, ei yksittäinen temppu. Se vaatii kärsivällisyyttä ja jatkuvaa oppimista. Olen itse oppinut eniten kokeilemalla, epäonnistumalla ja kokeilemalla uudestaan.

Haluatko kuulla lisää käytännön vinkkejä markkinointisuunnitelman toteutukseen? Tai kaipaatko apua oman suunnitelmasi kanssa? Jätä kommentti alle tai ota yhteyttä - autan mielelläni!

Ja muista: markkinointisuunnitelma on kuin GPS-navigaattori - se ei vain näytä määränpäätä, vaan myös parhaan reitin sinne. Älä lähde matkaan ilman sitä!

Pölli tästä yksinkertainen markkinointisuunnitelma pohja käyttöösi

Pölli tästä yksinkertainen markkinointisuunnitelma pohja
1. Lähtötilanne ja tavoitteet SWOT-analyysi Vahvuudet (Strengths): Listaa yrityksesi sisäiset vahvuudet. Mitä teet jo nyt hyvin? Heikkoudet (Weaknesses): Mitä puutteita sinulla on osaamisessa, resursseissa tai prosesseissa? Mahdollisuudet (Opportunities): Mitkä trendit ja markkinatilanteet voit…

Lue lisää

Mikä on AI regulatory sandbox ja mitä EU edellyttää – sekä missä mennään Suomessa?

Mikä on AI regulatory sandbox ja mitä EU edellyttää – sekä missä mennään Suomessa?

Yksi EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) kiinnostavimmista ja käytännönläheisimmistä innovaatioista on niin sanottu AI regulatory sandbox. Se on hallitusti valvottu testiympäristö, jossa yritykset voivat kehittää, testata ja validoida tekoälyjärjestelmiään ennen kuin ne tuodaan markkinoille – yhdessä viranomaisen kanssa. Sandbox tarjoaa mahdollisuuden testata sääntelynmukaisuutta, saada ohjausta viranomaisilta ja jopa kiihdyttää markkinoillepääsyä. Tämä

Kirjoittanut Ilari Schmidt
PK-yrityksen opas EU:n AI Actiin: Oleelliset asiat yrityksen näkökulmasta

PK-yrityksen opas EU:n AI Actiin: Oleelliset asiat yrityksen näkökulmasta

Viittasin aiemmassa laajassa tietopaketissani kattavasti siihen, mitä EU:n tekoälyasetus (AI Act) pitää sisällään – riskiluokittelusta konkreettisiin esimerkkeihin eri toimialoilta. Tässä blogitekstissä haluan tarjota sinulle tiiviin käytännön katsauksen erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että saat nopeasti käsityksen siitä, mitä AI Act tarkoittaa arjen tasolla, mitä se vaatii sinulta ja mitä hyötyjä

Kirjoittanut Ilari Schmidt