Tutkimus: Tekoäly ohittaa markkinaepävarmuuden yritysjohdon tärkeimpänä strategisena prioriteettina - ketterä johtajuus nousee avaintaidoksi

Tutkimus: Tekoäly ohittaa markkinaepävarmuuden yritysjohdon tärkeimpänä strategisena prioriteettina - ketterä johtajuus nousee avaintaidoksi

Miten ketterä johtajuus ratkaisee tekoälyaikakauden haasteet?

Oletko huomannut, miten tekoälyuutiset tulvivat nyt kaikkialla? Et ole yksin. Yritysjohtajille tekoälystä on tullut jopa tärkeämpi strateginen kysymys kuin talouden epävarmuudesta tai geopoliittisista jännitteistä. Tuntuu uskomattomalta, että teknologia ohittaisi markkinaheilahtelut johdon prioriteettilistalla - silti juuri näin on käynyt.

The Executive Leadership Councilin (ELC) tuore tutkimus paljastaa käänteentekevän muutoksen: tekoäly on nyt ykkösasia yrityspäättäjien työpöydillä. Katsotaan tarkemmin, miksi näin on ja mitä tämä tarkoittaa johtajuudelle ja yritysten tulevaisuudelle.

Mitä tutkimus paljastaa yritysjohdon ajattelusta?

Luvut puhuvat karua kieltään. Jopa 85% tutkimukseen osallistuneista johtajista pitää tekoälyä tärkeimpänä strategisena prioriteettinaan seuraavien 2-3 vuoden aikana. Vertailun vuoksi: markkinoiden epävakaus huolettaa "vain" 74% ja geopoliittiset jännitteet 72% johtajista.

Mistä tässä oikein on kyse? ELC:n tutkimus kohdistui ylimmän johdon edustajiin eri toimialoilta ja paljastaa syvällisen muutoksen ajattelussa. Tekoäly ei ole enää pelkkä tukitoiminto vaan strateginen kilpailuedun lähde.

Entä kuinka yrityksesi johtajat suhtautuvat tekoälyyn? Onko se jotain IT-osaston hoitamaa, vai nostetaanko se hallituksen agendalle? Vastaus tähän kysymykseen saattaa ratkaista organisaatiosi tulevaisuuden.

Ketterät johtajat menestyvät tekoälyajassa

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa organisaation päätöksenteko tuntuu liian hitaalta muuttuvan maailman tahdissa? Ketterä johtajuus nousee nyt arvoon arvaamattomaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

ELC:n tutkimuksen mukaan tulevaisuuden huippujohtajan taitopaletti näyttää erilaiselta kuin ennen. Kolme keskeisintä taitoa ovat:

  • Teknologinen näkemyksellisyys: Kyky ymmärtää miten tekoäly voi palvella liiketoiminnan tarpeita
  • Mukautumiskyky: Valmius muuttaa suuntaa nopeasti uuden tiedon valossa
  • Strateginen ketteryys: Taito tasapainoilla pitkän aikavälin vision ja välittömän toiminnan välillä

Mielenkiintoista kyllä, perinteiset johtajuustaidot kuten henkilöstöjohtaminen ja viestintätaidot jäävät nyt toissijaisiksi. Vaikuttaa siltä, että johdon kyky navigoida tekoälyn mullistamassa liiketoimintaympäristössä nähdään arvokkaampana kuin koskaan aiemmin.

Yllättävä käänne: Kestävä kehitys jää jalkoihin

Eikö tunnu ristiriitaiselta, että viime vuosina paljon korostettu kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu jäävät nyt taka-alalle? Vain 22% johtajista nostaa kestävän kehityksen strategisiin prioriteetteihinsa, ja yritysaktivismi kiinnostaa ainoastaan 26% vastaajista.

Tämä trendi on erityisen selvä suurissa yrityksissä. Miksi näin? Selitys voi piillä taloudellisessa paineessa ja tekoälyn tarjoamassa välittömässä kilpailuedun potentiaalissa. Kun resurssit ovat rajalliset, fokus siirtyy sinne, missä tulokset näkyvät nopeimmin.

Tämä kehitys asettaa yrityksille mielenkiintoisen haasteen: miten tasapainottaa lyhyen aikavälin tehokkuushyötyjen tavoittelu pitkän aikavälin vastuullisuuden kanssa? Parhailla yrityksillä nämä kulkevat käsi kädessä tekoälyn avustaessa myös kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.

Kolme keskeistä haastetta – ja miten ne ratkaistaan

Tekoälyaikakauden johtajuuden tiellä on kolme merkittävää mutkaa. Tunnistatko nämä omassa organisaatiossasi?

1. Kokemuksen puute tekoälystrategioissa

Monilla johtajilla on valtavasti toimialatuntemusta mutta puutteellinen ymmärrys tekoälyn strategisesta hyödyntämisestä. Tämä osaamiskuilu voi olla kohtalokasta.

Ratkaisu: Perusta organisaatioon monialaisia tekoälytiimejä, joissa tekninen ja liiketoimintaosaaminen kohtaavat. Järjestä johdolle säännöllisiä tekoälyteknologioiden demopäiviä ja sovella toimivia käyttötapauksia nopeasti käytäntöön.

2. Sukupolvien väliset erot näkemyksissä

Työpaikoilla työskentelee nyt jopa viisi eri sukupolvea. Nuoremmat sukupolvet näkevät tekoälyn usein mahdollisuutena, vanhemmat uhkana. Tämä aiheuttaa kitkaa.

Ratkaisu: Käynnistä käänteismentorointiohjelma, jossa digitaaliajan natiivit pääsevät jakamaan näkemyksiään kokeneemmille kollegoille. Luo selkeä visio siitä, miten tekoäly tukee kaikkien työtä, eikä korvaa ketään.

3. Lyhyen aikavälin paineet vs. pitkän aikavälin kehittäminen

Osavuositulosten paine ajaa usein lyhytnäköisiin päätöksiin, jolloin johtajuuden pitkäjänteinen kehittäminen jää jalkoihin.

Ratkaisu: Sisällytä johtajien tuloskortteihin sekä lyhyen että pitkän aikavälin mittareita tekoälyn hyödyntämisestä. Varmista, että hallitus tukee investointeja, jotka eivät näy heti tuloslaskelmassa mutta rakentavat tulevaisuuden kilpailukykyä.

Mentorointi – hyödyntämätön voimavara

Vaikka 83% johtajista pitää mentorointia tärkeimpänä keinona kehittää tulevaisuuden johtajia, vain 68% yrityksistä hyödyntää tätä mahdollisuutta systemaattisesti. Tunnistatko tämän kuilun omassa organisaatiossasi?

Käytännön mentorointi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden siirtää hiljaista tietoa ja oppia ketterää päätöksentekoa oikeissa tilanteissa. ELC:n tutkimus osoittaa, että vahvat mentorointiohjelmat korreloivat paremman tekoälyn käyttöönoton ja ketterämmän organisaatiokulttuurin kanssa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa sinun yrityksellesi?

Seuraavat kolme askelta auttavat organisaatiotasi valmistautumaan tekoälyaikakauteen:

  1. Tee rehellinen analyysi: Missä vaiheessa tekoälyn hyödyntämistä yrityksesi todella on? Onko se ydinprioriteetti vai pelkkä puheenaihe?
  2. Kehitä ketterää johtajuutta: Käynnistä järjestelmällinen ohjelma, jossa johtajat oppivat ja soveltavat käytännössä tekoälystrategioita.
  3. Tasapainota lyhyt ja pitkä aikaväli: Luo mittaristo, joka kunnioittaa sekä välittömiä tuloksia että pitkäjänteistä kyvykkyyksien rakentamista.

Muista, että tekoäly itsessään ei tuo kilpailuetua – sen strateginen hyödyntäminen tuo. Organisaatiot, joiden johtajat osaavat yhdistää teknologian ja liiketoiminnan, ovat huomisen voittajia.

Tekoälyn eettiset haasteet eivät katoa

Vaikka ELC:n tutkimus näyttää kestävän kehityksen painoarvon laskeneen, tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset eivät katoa minnekään. Päinvastoin, ne vaativat entistä tarkempaa huomiota.

Miten yrityksesi käsittelee algoritmien läpinäkyvyyttä? Entä datanhallinta ja yksityisyys? Kuka omistaa tekoälyn kehittämät innovaatiot? Näiden kysymysten sivuuttaminen voi johtaa mainekriiseihin ja luottamuksen menetykseen.

Ketterä johtaja ymmärtää, että tekoälyn vastuullinen käyttö on osa strategista kilpailuetua – ei sen este.

Lopuksi: Tekoälyn aikakausi haastaa mutta palkitsee

Tekoäly muuttaa johtajuuden luonnetta perusteellisesti. Se vaatii uudenlaista osaamista, ajattelua ja päätöksentekokykyä. Mutta samalla se tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia niille, jotka uskaltavat tarttua haasteeseen.

ELC:n tutkimus osoittaa selvästi, että tekoäly ei ole enää vain IT-osaston asia. Se on koko yrityksen strateginen ydinprioriteteetti, joka vaatii ylimmän johdon täyden huomion.

Kuinka sinun organisaatiosi on valmistautunut tekoälyn aikakauteen? Milloin viimeksi keskustelitte johtoryhmässä tekoälyn vaikutuksista liiketoimintaanne? Jos vastaus on "ei vähään aikaan", nyt on korkea aika aloittaa tuo keskustelu.

Lue lisää

Helsingin AI-datakeskus ja ELLIS vauhdittavat bisnestä

Helsingin AI-datakeskus ja ELLIS vauhdittavat bisnestä

Johdanto Suomen AI-ympäristö vahvistuu kahden uutisen myötä. Groq avasi ensimmäisen eurooppalaisen datakeskuksensa Helsinkiin yhteistyössä Equinixin kanssa, tarjoten matalan viiveen AI-inferenssipalveluja alueelle (Silicon Republic). Lisäksi Suomi kokoaa 26 miljoonan euron panostuksen ELLIS Institute Finland -tutkimuskeskukseen vuosille 2025–2028; rekrytoinnit alkavat 2025 ja yhteistyö tehdään LUMI-supertietokoneen kanssa (Science Business). Vaikutus Suomeen * Matalampi

Kirjoittanut Ilari Schmidt
Groq Helsinkiin ja Aleph Suomeen – vaikutus pk-yrityksiin

Groq Helsinkiin ja Aleph Suomeen – vaikutus pk-yrityksiin

Mitä tapahtui Yhdysvaltalainen AI-piirivalmistaja Groq avaa ensimmäisen eurooppalaisen datakeskuksensa Helsinkiin yhteistyössä Equinixin kanssa, tarjoten matalan latenssin AI-inferenssipalveluita Euroopan markkinoille. Aleph alkaa tarjota Microsoft Advertising -palveluita Suomessa, tuoden paikallisille yrityksille pääsyn Microsoftin haku-, yleisö- ja ostosratkaisuihin sekä Alephin tiimin tukeen. NTT DATA ja Google Cloud laajentavat yhteistyötään toimialakohtisilla agentti-AI- ja pilviratkaisuil

Kirjoittanut Ilari Schmidt
Helsingin AI-datakeskus ja uudet kumppanuudet pk-yrityksille

Helsingin AI-datakeskus ja uudet kumppanuudet pk-yrityksille

Johdanto Kolme ajankohtaista uutista piirtää selkeän kuvan AI-kehityksestä Suomessa ja Euroopassa. Groq avasi ensimmäisen eurooppalaisen datakeskuksensa Helsinkiin tarjoten matalan viiveen AI-inferenssipalveluita. Nordhealth lisää investointeja tekoälyominaisuuksiin ja lokalisoi tuotteitaan DACH-markkinoille. Lisäksi NTT DATA ja Google Cloud aloittavat kumppanuuden, jonka tavoitteena on nopeuttaa generatiivisen tekoälyn ja pilvimodernisaation käyttöönottoa eri toimialoilla. Vaikutus Suomeen

Kirjoittanut Ilari Schmidt
IDC:n Tekoäly Roadshow 2025: Tulevaisuuden Teknologiatrendit ja Innovaatiot

IDC:n Tekoäly Roadshow 2025: Tulevaisuuden Teknologiatrendit ja Innovaatiot

Oletko huomannut, kuinka tekoäly hiipii joka päivä lähemmäs arkeasi? Se ei ole enää vain scifi-elokuvien teema vaan läsnä puhelimessasi, autossasi ja työkaluna, jota käytät päivittäin – usein jopa huomaamattasi. Jotain merkittävää on tapahtumassa ympärillämme: teknologia, joka vielä muutama vuosi sitten tuntui kaukaiselta, on nyt jokapäiväinen kumppanimme. Tekoälyn vallankumous ei ole vain

Kirjoittanut Ilari Schmidt
💬