Tutkimus: Tekoäly ohittaa markkinaepävarmuuden yritysjohdon tärkeimpänä strategisena prioriteettina - ketterä johtajuus nousee avaintaidoksi

Tutkimus: Tekoäly ohittaa markkinaepävarmuuden yritysjohdon tärkeimpänä strategisena prioriteettina - ketterä johtajuus nousee avaintaidoksi

Miten ketterä johtajuus ratkaisee tekoälyaikakauden haasteet?

Oletko huomannut, miten tekoälyuutiset tulvivat nyt kaikkialla? Et ole yksin. Yritysjohtajille tekoälystä on tullut jopa tärkeämpi strateginen kysymys kuin talouden epävarmuudesta tai geopoliittisista jännitteistä. Tuntuu uskomattomalta, että teknologia ohittaisi markkinaheilahtelut johdon prioriteettilistalla - silti juuri näin on käynyt.

The Executive Leadership Councilin (ELC) tuore tutkimus paljastaa käänteentekevän muutoksen: tekoäly on nyt ykkösasia yrityspäättäjien työpöydillä. Katsotaan tarkemmin, miksi näin on ja mitä tämä tarkoittaa johtajuudelle ja yritysten tulevaisuudelle.

Mitä tutkimus paljastaa yritysjohdon ajattelusta?

Luvut puhuvat karua kieltään. Jopa 85% tutkimukseen osallistuneista johtajista pitää tekoälyä tärkeimpänä strategisena prioriteettinaan seuraavien 2-3 vuoden aikana. Vertailun vuoksi: markkinoiden epävakaus huolettaa "vain" 74% ja geopoliittiset jännitteet 72% johtajista.

Mistä tässä oikein on kyse? ELC:n tutkimus kohdistui ylimmän johdon edustajiin eri toimialoilta ja paljastaa syvällisen muutoksen ajattelussa. Tekoäly ei ole enää pelkkä tukitoiminto vaan strateginen kilpailuedun lähde.

Entä kuinka yrityksesi johtajat suhtautuvat tekoälyyn? Onko se jotain IT-osaston hoitamaa, vai nostetaanko se hallituksen agendalle? Vastaus tähän kysymykseen saattaa ratkaista organisaatiosi tulevaisuuden.

Ketterät johtajat menestyvät tekoälyajassa

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa organisaation päätöksenteko tuntuu liian hitaalta muuttuvan maailman tahdissa? Ketterä johtajuus nousee nyt arvoon arvaamattomaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

ELC:n tutkimuksen mukaan tulevaisuuden huippujohtajan taitopaletti näyttää erilaiselta kuin ennen. Kolme keskeisintä taitoa ovat:

  • Teknologinen näkemyksellisyys: Kyky ymmärtää miten tekoäly voi palvella liiketoiminnan tarpeita
  • Mukautumiskyky: Valmius muuttaa suuntaa nopeasti uuden tiedon valossa
  • Strateginen ketteryys: Taito tasapainoilla pitkän aikavälin vision ja välittömän toiminnan välillä

Mielenkiintoista kyllä, perinteiset johtajuustaidot kuten henkilöstöjohtaminen ja viestintätaidot jäävät nyt toissijaisiksi. Vaikuttaa siltä, että johdon kyky navigoida tekoälyn mullistamassa liiketoimintaympäristössä nähdään arvokkaampana kuin koskaan aiemmin.

Yllättävä käänne: Kestävä kehitys jää jalkoihin

Eikö tunnu ristiriitaiselta, että viime vuosina paljon korostettu kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu jäävät nyt taka-alalle? Vain 22% johtajista nostaa kestävän kehityksen strategisiin prioriteetteihinsa, ja yritysaktivismi kiinnostaa ainoastaan 26% vastaajista.

Tämä trendi on erityisen selvä suurissa yrityksissä. Miksi näin? Selitys voi piillä taloudellisessa paineessa ja tekoälyn tarjoamassa välittömässä kilpailuedun potentiaalissa. Kun resurssit ovat rajalliset, fokus siirtyy sinne, missä tulokset näkyvät nopeimmin.

Tämä kehitys asettaa yrityksille mielenkiintoisen haasteen: miten tasapainottaa lyhyen aikavälin tehokkuushyötyjen tavoittelu pitkän aikavälin vastuullisuuden kanssa? Parhailla yrityksillä nämä kulkevat käsi kädessä tekoälyn avustaessa myös kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.

Kolme keskeistä haastetta – ja miten ne ratkaistaan

Tekoälyaikakauden johtajuuden tiellä on kolme merkittävää mutkaa. Tunnistatko nämä omassa organisaatiossasi?

1. Kokemuksen puute tekoälystrategioissa

Monilla johtajilla on valtavasti toimialatuntemusta mutta puutteellinen ymmärrys tekoälyn strategisesta hyödyntämisestä. Tämä osaamiskuilu voi olla kohtalokasta.

Ratkaisu: Perusta organisaatioon monialaisia tekoälytiimejä, joissa tekninen ja liiketoimintaosaaminen kohtaavat. Järjestä johdolle säännöllisiä tekoälyteknologioiden demopäiviä ja sovella toimivia käyttötapauksia nopeasti käytäntöön.

2. Sukupolvien väliset erot näkemyksissä

Työpaikoilla työskentelee nyt jopa viisi eri sukupolvea. Nuoremmat sukupolvet näkevät tekoälyn usein mahdollisuutena, vanhemmat uhkana. Tämä aiheuttaa kitkaa.

Ratkaisu: Käynnistä käänteismentorointiohjelma, jossa digitaaliajan natiivit pääsevät jakamaan näkemyksiään kokeneemmille kollegoille. Luo selkeä visio siitä, miten tekoäly tukee kaikkien työtä, eikä korvaa ketään.

3. Lyhyen aikavälin paineet vs. pitkän aikavälin kehittäminen

Osavuositulosten paine ajaa usein lyhytnäköisiin päätöksiin, jolloin johtajuuden pitkäjänteinen kehittäminen jää jalkoihin.

Ratkaisu: Sisällytä johtajien tuloskortteihin sekä lyhyen että pitkän aikavälin mittareita tekoälyn hyödyntämisestä. Varmista, että hallitus tukee investointeja, jotka eivät näy heti tuloslaskelmassa mutta rakentavat tulevaisuuden kilpailukykyä.

Mentorointi – hyödyntämätön voimavara

Vaikka 83% johtajista pitää mentorointia tärkeimpänä keinona kehittää tulevaisuuden johtajia, vain 68% yrityksistä hyödyntää tätä mahdollisuutta systemaattisesti. Tunnistatko tämän kuilun omassa organisaatiossasi?

Käytännön mentorointi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden siirtää hiljaista tietoa ja oppia ketterää päätöksentekoa oikeissa tilanteissa. ELC:n tutkimus osoittaa, että vahvat mentorointiohjelmat korreloivat paremman tekoälyn käyttöönoton ja ketterämmän organisaatiokulttuurin kanssa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa sinun yrityksellesi?

Seuraavat kolme askelta auttavat organisaatiotasi valmistautumaan tekoälyaikakauteen:

  1. Tee rehellinen analyysi: Missä vaiheessa tekoälyn hyödyntämistä yrityksesi todella on? Onko se ydinprioriteetti vai pelkkä puheenaihe?
  2. Kehitä ketterää johtajuutta: Käynnistä järjestelmällinen ohjelma, jossa johtajat oppivat ja soveltavat käytännössä tekoälystrategioita.
  3. Tasapainota lyhyt ja pitkä aikaväli: Luo mittaristo, joka kunnioittaa sekä välittömiä tuloksia että pitkäjänteistä kyvykkyyksien rakentamista.

Muista, että tekoäly itsessään ei tuo kilpailuetua – sen strateginen hyödyntäminen tuo. Organisaatiot, joiden johtajat osaavat yhdistää teknologian ja liiketoiminnan, ovat huomisen voittajia.

Tekoälyn eettiset haasteet eivät katoa

Vaikka ELC:n tutkimus näyttää kestävän kehityksen painoarvon laskeneen, tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset eivät katoa minnekään. Päinvastoin, ne vaativat entistä tarkempaa huomiota.

Miten yrityksesi käsittelee algoritmien läpinäkyvyyttä? Entä datanhallinta ja yksityisyys? Kuka omistaa tekoälyn kehittämät innovaatiot? Näiden kysymysten sivuuttaminen voi johtaa mainekriiseihin ja luottamuksen menetykseen.

Ketterä johtaja ymmärtää, että tekoälyn vastuullinen käyttö on osa strategista kilpailuetua – ei sen este.

Lopuksi: Tekoälyn aikakausi haastaa mutta palkitsee

Tekoäly muuttaa johtajuuden luonnetta perusteellisesti. Se vaatii uudenlaista osaamista, ajattelua ja päätöksentekokykyä. Mutta samalla se tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia niille, jotka uskaltavat tarttua haasteeseen.

ELC:n tutkimus osoittaa selvästi, että tekoäly ei ole enää vain IT-osaston asia. Se on koko yrityksen strateginen ydinprioriteteetti, joka vaatii ylimmän johdon täyden huomion.

Kuinka sinun organisaatiosi on valmistautunut tekoälyn aikakauteen? Milloin viimeksi keskustelitte johtoryhmässä tekoälyn vaikutuksista liiketoimintaanne? Jos vastaus on "ei vähään aikaan", nyt on korkea aika aloittaa tuo keskustelu.

Lue lisää

Suomen pk-yritysten AI-käyttö kasvaa nopeasti

Suomen pk-yritysten AI-käyttö kasvaa nopeasti

## Johdanto Suomessa AI:n käyttö laajenee nopeasti. Kansallinen kysely kertoo, että 57% pk-yrityksistä käyttää jo AI-työkaluja ja 47% aikoo lisätä käyttöä 12 kuukaudessa ([Helsinki Times](https://www.helsinkitimes.fi/business/28200-ai-use-grows-fast-in-finnish-small-businesses.html)). Samalla 41% 16–89-vuotiaista on käyttänyt generatiivista AI:ta ja Microsoft nimesi Suomessa toimivan Sulavan Copilotin ja AI-agenttien

Kirjoittanut Ilari Schmidt
Turun AI-pilotit agentit ja XR-demot pk-yrityksille

Turun AI-pilotit agentit ja XR-demot pk-yrityksille

Johdanto Turku asemoituu Suomen nousevaksi AI-keskukseksi ja järjestää 17.11. kansainvälisen AI Summitin, johon odotetaan yli 1 500 ammattilaista. Samalla käynnistyy kaupungin laajuisia pilotteja, kuten AI-avustajat työntekijöille, laskujen käsittelyn automaatio, liikennevirtojen analytiikka ja hyperautomaatio (EntrepreNerd). Business Finland ja Institute for the Future (USA) pitävät 11.11. työpajan AI-agenteista ja strategisesta

Kirjoittanut Ilari Schmidt
ELLIS-rahoitus ja ServiceNow-kumppanuus pk-yritykselle

ELLIS-rahoitus ja ServiceNow-kumppanuus pk-yritykselle

Johdanto Suomi vahvistaa tekoälyn T&K-kyvykkyyksiä: opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutui rahoittamaan ELLIS Institute Finlandia vuosina 2025–2028, käynnistystä tuetaan lisärahoituksella ja yksityinen lahjoitus kohdistuu professuureihin. Tavoitteena on vahvistaa tutkimusta, osaajavetovoimaa ja yritysyhteistyötä hyödyntäen myös LUMI-supertietokonetta (Aalto University / Science|Business). Samalla ServiceNow ja NTT DATA laajensivat kumppanuuttaan tuodakseen AI-vetoista työnkulkuautomaatiota

Kirjoittanut Ilari Schmidt
ELLIS Turku Silo AI–AMD ja agenttityöpaja pk-yritykselle

ELLIS Turku Silo AI–AMD ja agenttityöpaja pk-yritykselle

Johdanto Kolme ajankohtaista AI-uutista koskettaa suoraan suomalaisten pk-yritysten lähi­näköalaa. Turussa avataan 17.11.2025 ELLIS Institute Finland, joka kytkee suomalaiset yliopistot kansainväliseen AI-verkostoon. Silo AI on myyty AMD:lle noin 615 miljoonalla eurolla, ja 12.11.2025 Microsoft Housessa Espoossa järjestetään käytännön agentti-AI-työpaja yritysten prosessien automatisointiin. Vaikutus Suomeen * Turkuun

Kirjoittanut Ilari Schmidt
💬